Maailman kriisikohteita kiertävä Elisabeth Rehn tunnistaa puutteita ihmisoikeuksissa Suomessakin. Hän toivoisi, että lapset ja nuoret saisivat paremman alun elämälleen.
– Osa suomalaisista lapsista ja nuorista on täysin syrjäytyneitä. Se johtuu ongelmista perheissä. Jo vanhemmat ovat voineet syrjäytyä esimerkiksi työttömyyden takia, tai sitten on jouduttu kierteeseen, jossa työt ovat ottaneet etusijan ja lapset jääneet taakse, Elisabeth Rehn sanoo.
Köyhyyskin voi jättää sivuun.
– Suomi on sillä tavalla vaikea maa, että jo lasten "pitää" rehvastella merkkituotteilla ja sillä, kenellä on parempi kännykkä. Unohdetaan, että kaikki eivät voi pärjätä tässä kilpailussa. Hurstin leipäjonot ovat osoitus siitä, että myös tässä maassa on paljon puutteessa eläviä.
Koulumaailmaan Rehn toivoisi rauhaa.
– Oppilaiden todellakin pitää voida oppia koulussa. Koulujen, vanhempien ja oppilasjärjestöjen on yhdessä mietittävä, miten se onnistuu. Ainakaan opettajien ei missään tapauksessa pidä pelätä luokan eteen menemistä. Minun kouluaikoinani oppilaita saatiin seisottaa nurkassa, jättää jälki-istuntoon ja käyttää varsin koviakin otteita. Ja aika hyviä ihmisiä meistä kuitenkin tuli.
Lopullinen vastuu lasten kasvatuksesta on Rehnin mielestä kodeilla.
– Tavat opetetaan kotona. Siitähän tässä on kysymys. Jos kodeissa ei jakseta ylläpitää tottelevaisuutta, ei voida olettaa, että se onnistuisi luokassa.