Kouluissa on nähtävissä varoittavia signaaleita.
Luokalle jäävien lasten määrä oli yli 3000 lasta vuodessa 2000-luvun alussa. Määrä on puolittunut, mutta kehitys on pysähtynyt, selviää MTV Uutisten saamista tilastoista.
Opetusalan ammattijärjestössä on huomattu, että oppimistulokset ovat heikentyneet jo vuosikymmeniä.
– Se alkaa näkymään niin, että ei voida niitä oppilaitakaan enää päästää luokalta toiselle, toteaa Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.
OAJ:n mukaan koulutuksen leikkaukset näkyvät kehityksessä.
– Meillä on jo 1990-luvulta asti leikattu koulutuksen resursseja. Siellä ei ole riittävästi pieniä ryhmiä, erityisopettajia ei ole antamassa tukea, ei rehtoreilla eikä opettajilla aikaa kohdata lapsia, Lahtinen sanoo.
Opetushallituksesta kerrotaan, että vuosien 2000–2019 tiedot ovat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuvaa tietoja ja 2020–2023 on Tilastokeskuksen tekemä päättely luokalle jääneiden määrästä sekä tuoreimman lukuvuoden osalta tiedot ovat Koski-rekisteristä, johon opetuksenjärjestäjät vievät tietoa oppilaista ja opintosuorituksista.
Lahtisen koko haastattelu katsottavissa artikkelin alun videolta.
Kouluissa on nähtävissä myös muita varoittavia signaaleja.
Koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, mukaan osa kolmannelle luokalle siirtyvistä oppilaista ei välttämättä osaa lukea edes sanoja. Oppilaat saavat myös liian hyviä arvosanoja osaamiseensa nähden.
– Myös kympin oppilaiden osaaminen on selvästi alemmalla tasolla kuin aiemmin. Kaikissa arvosanoissa nähdään tämä osaamisen lasku, sanoo Karvin johtava arviointiasiantuntija Annette Ukkola.
Lue myös: Viimeinen kouluviikko käynnistyi – tältä tuntuu hyppäys yläkouluun!
Heikoin taidoin seuraavalle luokalle
Ukkolan mukaan esimerkiksi kolmannelle luokalle siirtyy noin viisi prosenttia oppilaita, jotka eivät osaa lukea oikeastaan edes sanoja.
– Ei tällaisilla oppilailla ole oikein edellytyksiä pärjätä kolmannella luokalla, hän toteaa.
– Arvosanan kahdeksan saattaa saada aika helposti, jolloin oppilaalle ehkä syntyy sellainen kuva, että "ei minun tarvitse nähdä tämän enempää nähdä vaivaa", jatkaa Kansallisessa koulutuksen arviointikeskus Karvissa työskentelevä Ukkola.
Arvioivatko opettajat liian hövelisti?
– Osittain kyllä. Varmasti meillä on hyvin tiukkoja opettajia, mutta linja ei ole mitenkään yhtenäinen eri kouluissa.
Pääsevätkö oppilaat nykyään liian heikoin taidoin seuraavalla luokalle?
– Osittain kyllä. Kyllä ne arvosanan viiden kriteerit ovat tosi matalat. Ne eivät vaadi kovinkaan paljon osaamista, sanoo Ukkola.
Ongelmat seuraavat myöhemmällä koulupolulla.
– Jos ei opi perusasioita kunnolla, sen päälle on vaikea rakentaa sen laajempaa tai vaikeampaa. Aiemmin opittuja taitoja tarvitaan myöhemmissä opinnoissa, Ukkola toteaa.
Lue myös: Opettaja Saija kertoo, mitä Suomen kouluissa oikeasti tapahtuu: "Isoin haaste meillä aikuisilla on huomata kaikki se hyvä"
"Korkeakoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta mittavat leikkaukset"
Ammattijärjestön mukaan Suomella ei ole varaa sellaiseen trendiin, jossa luokalle jäävien määrän annettaisiin kasvaa. Hallituksen toimet herättävät ihmetystä.
– Hallituksen huhtikuun puoliväliriihi ei ollut kasvuriihi opetuksen ja kasvatuksen näkökulmasta: korkeakoulutuksesta mittavat leikkaukset, ammatillisesta koulutuksesta mittavat leikkaukset. Myös kuntien taloutta heikennettiin, mikä näkyy varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, sanoo OAJ:n Lahtinen.
– Meidän pitää ehdottomasti saada osaamistaso nousuun. Sen takia hallituksen on ehdottomasti käynnistettävä valmistelu siitä, että me saamme suunnitelman useammalle hallituskaudelle, että kuinka osaamistaso ja koulutustaso nousevat, mitä ne toimet ovat ja mistä rahoitus saadaan niille toimille.
Opetussuunnitelmakin vaatisi kehittämistä, sanoo Karvin Ukkola.
– Nykyinen opetussuunnitelma antaa opetuksen tavoitteet, mutta ei ole sellaista konkretiaa siitä, että mitä sen oppilaan pitäisi osata. Lisäksi suunnitelmassa on aika paljon tavoitteita sen suhteen, että oppilas osaa ohjatusti tehdä jotakin. Silloin joutuu aina punnitsemaan, että mikä on se sopiva määrä ohjaamista, joka riittää siihen vitoseen.
9:12
Oppimattomuuden satoa kerätään jo
Lahtinen kertoo, että toisella asteella näkyy nyt se, että peruskoulusta tulee oppilaita, joilla ei ole riittävää osaamista, eivätkä "he ehdi ammatillisessa koulutuksessa paikkaamaan sitä osaamisvajetta".
– Jos me mahdollistetaan se, että meidän nuoret eivät saa riittävää osaamista, niin me emme saavuta sitä tavoitetta, että puolet nuorista ikäluokista olisi korkeakoulun käyneitä. Se taas tarkoittaa sitä, että meidän BKT ja talouskasvu eivät nouse, Lahtinen sanoo.
– Tämä pieni maa ei pärjää, ellei me pidetä huolta inhimillisestä osaamispääomasta eli investoida varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti.