Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheet ovat merkittävin ydinaseuhka sitten 1960-luvun Kuuban kriisin. Asiasta uutisoi muun muassa Reuters.
Venäjällä ydinasepuheet ovat koventuneet samaan aikaan, kun Ukrainan vastahyökkäys on edennyt, ja Venäjä on liittänyt tekaistujen kansanäänestysten nojalla alueita itseensä. Sekä Ukraina että lukuisat länsimaat ovat tuominneet Venäjän toimet.
Liikekannallepanopuheessaan Putin puhui ydinaseista seuraavasti:
– Jos maamme alueellinen koskemattomuus on uhattuna, käytämme epäilemättä kaikkia käytettävissämme olevia keinoja suojellaksemme Venäjää ja kansaamme.
– Tämä ei ole bluffi, hän lisäsi.
Yhdysvaltain Bidenin mukaan Putin "ei vitsaillut" puhuessaan mahdollisuudesta käyttää taktisia ydinaseita tai biologia tai kemiallisia aseita.
– Hänen armeijansa, voisi sanoa, alisuorittaa merkittävästi, Biden perusteli Reutersin mukaan.
– Jos asiat kehittyvät siihen suuntaan kuin ne nyt ovat menossa, on meillä ensimmäistä kertaa sitten Kuuban kriisin käsissämme suora uhkaus käyttää ydinaseita, Biden jatkoi.
Vuonna 1962 Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton on arvioitu käyneen lähellä ydinsotaa, koska jälkimmäinen sijoitti ydinaseita Kuubaan.
– Meillä ei ole ollut maailmanlopun uhkaa sitten (presidentti John F.) Kennedyn ja Kuuban kriisin, Biden toteaa.
– En usko, että taktista ydinasetta voi käyttää ilman, että päätyy maailmanloppuun.
"Mitä Venäjällä on hävittävää?"
Kenties kovimman lausunnon Venäjän ydinaseista on antanut tshetsheenijohtaja Ramzan Kadyrov, joka vaati Venäjää "vapauttamaan" neljä siihen pakkoliitettyä aluetta keinolla millä hyvänsä, mukaan lukien taktiset ydinaseet.
Kommenttinsa Kadyrov antoi sen jälkeen, kun Venäjä myönsi menettäneensä Lymanin kaupungin.
Kadyrovia ennen ydinasekorttia ehti äskettäin heilutella entinen Venäjän presidentti, nykyinen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev, joka on Ukrainan sodan aikana profiloitunut kovien lausuntojen automaattina.
Ydinaseuhoa puhkunut Medvedev sanoi Venäjän puolustavan tekaistujen kansaäänestysten nojalla liitettyjä alueita vaikka strategisilla ydinaseilla.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:14
Lue myös: Hersonissa mahdollisuus 25000 venäläisen mottiin, sanoo Puolustusvoimien ex-komentaja – näin taistelut ovat etenemässä
Sotatieteiden päivillä puhunut, Venäjän sotilasstrategiaa tutkinut Pekka Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta ei usko, että Venäjä käyttää ydinaseita Ukrainan sodassa.
Forrströmin mukaan ydinaseisiin ja Venäjään liittyen on kuitenkin syytä kysyä olennainen kysymys.
– Mitä Venäjällä on edelleen hävittävää? Se on sinällään triviaali, mutta aika vakava kysymys.
Venäjän teoreettista ydinasehyökkäystä Ukrainaan edeltäisi tietyt askeleet, joilla Kreml tavallaan painottaisi näyttävästi ja tuntuvasti olevansa valmis iskemään ydinaseilla, erikoistutkija Forsström arvioi.
– Ensin lähdettäisiin ydinkokeesta. Sen jälkeen ehkä demonstratiivinen isku jossain niin sanotusti turvallisilla vesillä. Vasta kolmas askel pyrkisi vaikutukseen (Ukrainaa vastaan).
– Jos edes demonstraatioon lähdetään, olisi maailman reaktio kohtuu voimakas. En osaa edes sanoa, mitä se merkitsisi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:26
Lue myös: Putin on lyönyt ydinasekortin pöydälle: "Syytä kysyä, mitä Venäjällä on enää hävittävää – ensin tehtäisiin ydinkoe"
Asiantuntija: Ydinaseuholla kaksi tarkoitusta
Putinin ydinaseuho kielii Venäjän halusta siirtyä sotakentältä neuvottelupöytään. Tätä mieltä on brittiläisen International Institute of Strategic Studies -ajatushautomon teknologian ja asevalvonnan johtaja William Alberque.
Alberque on seurannut ydinaseita ja asevalvontaa yli 25 vuoden ajan ja tehnyt aiemmin pitkän uran Naton palveluksessa. Alberquen mukaan Putinin viestinnällinen ratkaisu oli erikoinen.
– Samaan aikaan ei julisteta joukkoliikekannallepanoa ja uhkailla uskottavasti ydinaseiden käytöllä. Tulisi tehdä jompaakumpaa. Mielestäni uho on merkki siitä, että Putin tähyilee sodan lopun suuntaan, hän arvioi Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa.
Alberquen mukaan Putinin ydinaseuholla on kaksi tarkoitusta. Venäjän presidentti tietää sodan sujuvan surkeasti ja on huolissaan häviön mahdollisuudesta. Eskaloimalla tilannetta äärimmilleen hän pyrkii saamaan Ukrainan neuvottelupöytään.
Lännen Putin taas haluaa pysyvän kaukana Ukrainasta, eikä se halua Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden ottavan osaa konfliktiin – varsinkaan nyt, kun Ukraina on onnistunut palauttamaan useita alueita itselleen.
– Sellaisessa tilanteessa lännelle olisi houkuttelevaa tulla väliin ja auttaa kallistamaan tasapainoa, jotta Krim voitaisiin vallata takaisin. En usko, että länsi tekee niin. Mutta käy järkeen Venäjälle piirtää hyvin voimakkaita punaisia linjoja ja muistuttaa länttä, ettei se puutu asiaan, Alberque sanoo.
4:28