Mitä Venäjällä on edelleen hävittävää? Se on sinällään triviaali, mutta aika vakava kysymys, pohtii Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pekka Forsström.
Seuraava virke ei ole uutinen: Venäjän sota Ukrainassa sujuu surkeasti.
Jos keväällä meni kehnosti, kesällä välillä vähän paremmin, niin syksyssä on ollut Kremlin kannalta katastrofin ainekset.
Ukrainalaisjoukot ovat edenneet jonkin verran etelässä, rutkasti koillisessa Harkovan suunnalla ja viimeksi Venäjä joutui luopumaan Itä-Ukrainan Lymanin kaupungista.
Paniikkinappi ei ehkä ole vielä Kremlissä pohjassa, mutta ydinasekortti on pöytälaatikon alalaatikosta taas kaivettu esille.
Venäjä on pelannut kortin jo kerran aiemmin Ukrainan sodassa. Näin kävi, kun kävi selväksi, että pääkaupunki Kiovan valloitus parissa päivässä ei onnistu.
Tuolloin Venäjä kertoi kohottaneensa ydinasejoukkojensa valmiutta. Otsikot olivat suuria, mutta asiantuntijat arvioivat tempun olleen pitkälti heikkouden osoitus ja pelon lietsontaa.
"Mitä Venäjällä on hävittävää?"
Sitä tahtia kun venäläisjoukot ovat perääntyneet, paenneet ja menettäneet valtaamiaan alueita, ovat Moskovan ydinasepuheet lisääntyneet.
Kenties kovimman lausunnon antoi tshetsheenijohtaja Ramzan Kadyrov, joka vaati Venäjää "vapauttamaan" neljä siihen pakkoliitettyä aluetta keinolla millä hyvänsä, mukaan lukien taktiset ydinaseet.
Kommenttinsa Kadyrov antoi sen jälkeen, kun Venäjä myönsi menettäneensä Lymanin kaupungin.
Kadyrovia ennen ydinasekorttia ehti äskettäin heilutella entinen Venäjän presidentti, nykyinen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev, joka on Ukrainan sodan aikana profiloitunut kovien lausuntojen automaattina.
Ydinaseuhoa puhkunut Medvedev sanoi Venäjän puolustavan tekaistujen kansaäänestysten nojalla liitettyjä alueita vaikka strategisilla ydinaseilla.
Sotatieteiden päivillä puhunut, Venäjän sotilasstrategiaa tutkinut Maanpuolustuskorkeakoulusta ei usko, että Venäjä käyttää ydinaseita Ukrainan sodassa.
