Avattiinko Suomi liian aikaisin? HUSin Asko Järvinen vastaa

3:20
Laulu- ja tanssikielto jäivät syys-lokakuun vaihteessa historiaan – MTV paikalla: Näin höllentyneet rajoitukset otettiin vastaan helsinkiläisessä karaokebaarissa

Avattiinko yhteiskunta ja etenkin ravintolat liian laajasti ja liian nopeasti? MTV Uutiset kysyi asiaa sairaanhoitopiireiltä. 

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan Suomessa on edetty koronarajoitusten vapauttamisen osalta johdonmukaisesti.

Monissa sairaanhoitopiireissä on kuitenkin oltu sitä mieltä, että esimerkiksi ravintolarajoituksista on tänä syksynä luovuttu liian nopeasti pahimmilla tautialueilla, kuten Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. 

– Jos puhutaan nimenomaan pääkaupunkiseudusta, jossa viruskuorma on ollut koko ajan korkeahko ja jossa suurimmat riskit ikään kuin lehahtamiselle ja sairaalakuormituksen nousulle ovat olemassa, ehkä esimerkiksi ravintolarajoitusten osalta olisi voinut vielä katsoa, miten rokotustilanne ja epidemia etenevät, Broas toteaa MTV Uutisille.

Broas kuitenkin muistuttaa, ettei vastuu epidemian hillitsemisestä ole vain hallituksella, vaan viimekädessävastuu on alueilla itsellään. 

– Alueet voivat toimia, jos katsovat, että tilanne on huonotumassa. Alueet voivat pohtia suosituksia ja tarvittaessa jopa rajoituksia, joilla voidaan estää koronatartuntojen lisääntyminen, Broas toteaa. 

7:16
Ravintolarajoitukset höllenivät, mutta eivät poistuneet – MTV vierailee Herra Ylpön rock-keikalla

Kolikolla on kaksi puolta

Mitä mieltä asiasta ollaan Etelä-Suomessa: Avattiinko yhteiskunta etukenossa? 

Kysyttäessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järviseltä, hänestä asia on hieman kaksipiippuinen asia.

– Täysin rokotettujen osalta voi sanoa, että riski vaikean taudin saamiseen on koko lailla ohitse ja heidän osaltaan epidemiaan liittyvät pelot on sivuutettu.

Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Suomessa on edelleen paljon niitä, jotka ovat vailla täyttä rokotesuojaa.

Tällä hetkellä koronaepidemian kerrotaan olevan rokottamattomien epidemia, sillä valtaosa sairaala- ja tehohoitoon joutuvista koronapotilaista on rokottamattomia tai vajaan rokotesuojan omaavia ihmisiä.

– Rokottamaton väestö riittää edelleen täyttämään teho-osastoja niin laajalti, että joudumme pohtia muiden tautien hoitoa, Järvinen toteaa. 

"Voi kysyä, milloin olisi ollut oikeampi hetki"

Järvisen mukaan Suomessa on tällä hetkellä saavutettu suurin piirtein se rokotekattavuus, joka on saavutettavissa. Tai ainakin koronaviruksen aiheuttaman taudin vaikeille tautimuodoille alttiiden ihmisten osalta.

Mikäli tiukoista koronarajoituksista olisi pidetty kiinni niin kauan, että riittävä rokotekattavuus on Suomessa saavutettu, Järvisen mukaan yhteiskunnan avaamista olisi voitu joutua odottamaan pitkään. 

– Ja voi kysyä, milloin olisi ollut oikeampi hetki, ensi vuonna vai kuinka monen vuoden kuluttua, Järvinen pohtii.

Koronapandemia on yllättänyt myös varautumisen osalta

Oman lisämausteensa yhteiskunnan avaamiseen liittyvään keskusteluun tuo se, että koronavirus on onnistunut yllättämään moneen otteeseen. 

Koronapandemian kehitystä on ollut vaikea ennustaa, ja siksi myös varautumisessa on ollut omat haasteensa.

– Ongelmahan koronavirusinfektiossa on ollut se, että sangen tartuntojen määrä johtaa kohtalaisen suureen tehohoitopotilaiden määrään.

– Tehohoitoon joutuneiden prosenttiosuus todetuista tartunnoista on paljon suurempi kuin alle prosentti, mikä on kaikissa pandemiavalmistautumisissa ja -varautumisissa ollut.

Lokakuu näyttänee, millaisia vaikutuksia yhteiskunnan avaamisella oli.

10:33
Mitä tiedetään kolmannen koronarokotteen tarpeesta? Näin asiaa puitiin Viiden jälkeen -ohjelmassa – katso video!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja