Ukrainan ja Venäjän välien kiristyminen on herättänyt Ruotsissa huolen maan puolustusvoimien tilasta. Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun luennoitsijan mukaan maan armeija sopii lähinnä "hyvään säähän", uutisoi SVT.
Itä-Euroopassa syntynyt sotilaallisen konfliktin uhka on herättänyt varsin laajaa keskustelua Ruotsissa.
Joulukuussa Ruotsin puolustusvoimat kertoivat olevansa kohotetussa valmiustilassa. Suomen presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe puolestaan nosti Nato-jäsenyyden keskustelunaiheeksi.
Ruotsin maanpuolustuskorkeankoulun vanhemman luennoitsijan Magnus Christianssonin mukaan maan puolustusvoimat tarvitsevat lisää resursseja.
Ruotsi on kasvattanut puolustusbudjettiaan tasaisesti vuodesta 2015 lähtien. Jos suunnitelma pitää, niin vuoteen 2025 mennessä armeijan menot ovat yli kaksinkertaiset vuoteen 2015 verrattuna.
Suunnitellut investoinnit eivät kuitenkaan vielä lähiaikoina näy Ruotsin armeijan iskukyvyssä. Tällä hetkellä Ruotsin armeija onkin tehty "hyvään säähän", Christiansson kritisoi.
– Ruotsin armeija ei sovellu myrskyiseen säähän. Se on tehty hyvään säähän ja sellaisiin operaatioihin, joihin Ruotsi itse päättää osallistua, Christiansson toteaa.
Lue myös: Miten Suomen Nato-jäsenyys käytännössä päätettäisiin? Asiantuntijat listasivat pahimmat kuopat hakemuksen polulla
SVT:n mukaan Ruotsin puolustusvoimien perusajatus on, että niiden täytyy kestää riittävän pitkään, jotta ulkopuolinen apu ehtii hätiin. Tarkoituksena ei olekaan, että armeija yksin kykenisi torjumaan ulkovallan hyökkäyksen.
Mitä ulkopuolinen apu sitten tarkoittaa, on pieni kysymysmerkki. Ruotsi kun ei ole esimerkiksi Naton jäsen.
Kun kylmä sota loppui noin 30 vuotta sitten, niin Ruotsin puolustusvoimien vahvuutta karsittiin, SVT kirjoittaa. Christianssonin mukaan sotaa ei pidetty realistisena ajatuksena 1990-luvulla.
Kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008, niin kanta sodan mahdollisuuden suhteen vaihtui Ruotsissa. Armeijan käytössä olevat varat eivät kuitenkaan kasvaneet.
– Vasta viime aikoina asialle on alettu tekemään jotain, mutta parannusten aikaansaaminen vie pitkään, Christiansson arvioi.
Korjattu 2. kappaleesta herännyt-verbi muotoon herättänyt kello 10.57.
