HS-gallup: Yli puolet suomalaisista pelkää Ukrainan tapahtumien johtavan sotaan, johon Suomikin joutuu mukaan

Reutersin videolla epäillään näkyvän ohjuskalustoa Krimillä – tällaista kalustoa Venäjä on tuonut Ukrainan tuntumaan harjoitusten nimissä 3:15
Kerroimme aiemmin: Reutersin videolla epäillään näkyvän ohjuskalustoa Krimillä – tällaista kalustoa Venäjä on tuonut Ukrainan tuntumaan harjoitusten nimissä

Yli puolet suomalaisista pelkää ainakin jonkin verran, että Ukrainan viime aikojen turvallisuuskehitys johtaa sotaan, johon Suomikin joutuu mukaan tavalla tai toisella. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä.

HS-gallupissa kysyttiin, kuinka paljon vastaaja pelkää Ukrainan tapahtumien eskaloitumista sodaksi, johon Suomikin joutuu tavalla tai toisella mukaan. Alle kymmenes ilmoitti pelkäävänsä sotaa paljon ja vajaa puolet jonkin verran.

Vajaa kolmannes kertoi, ettei pelkää tällaista sotaa kovinkaan paljon, ja reilu kymmenes sanoi, ettei pelkää ollenkaan.

HS-gallupin mukaan miehiin verrattuna naisista hieman suurempi osa pelkää tilanteen eskaloituvan Suomea koskettavaksi sodaksi. Vanhemmat ikäpolvet näkivät sodan uhan nuoria suurempana.

Kyselyn nojalla Venäjää pidetään selvästi suurempana uhkana maailmanrauhalle kuin Yhdysvaltoja ja Natoa.

Lähes neljä viidestä suomalaisesta ei hyväksyisi Venäjältä etupiirin rakentamista, ainakaan jos Suomi jäisi etupiirin sisään.

Enemmistön mukaan suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti

HS:n kyselyn perusteella noin kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo, että asevelvolliset haluavat puolustaa Suomea aseellisesti. Enemmistön mielestä suomalaisten myös olisi puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Miehet ajattelevat näin selkeästi useammin kuin naiset.

Kantar TNS toteutti tutkimuksen internetpaneelissa HS:n toimeksiannosta 21.–27. tammikuuta. Kysely tehtiin Venäjän ja lännen välisten jännitteiden kiristyttyä Venäjän siirrettyä joukkojaan Ukrainan rajan läheisyyteen loppuvuodesta.

Kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista, ja tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

    Uusimmat