Suomen ja Ruotsin kannat Nato-jäsenyyteen eroavat, mutta Venäjän uhittelu kiihdyttää keskustelua, arvioi Kuninkaallisen sotatieteen akatemian jäsen Patrik Oksanen MTV Uutisten haastattelussa

– Ruotsissa uusi pääministeri Magdalena Andersson sanoi virkaanastujaispuheessaan viime marraskuussa, että hallituksen kanta Nato-jäsenyyteen on kielteinen. Valtiopäivillä on kuitenkin enemmistö, joka haluaisi samanlaisen Nato-option kirjaamisen, kuin Suomellakin on, sanoo turvallisuusasiantuntija ja akatemiajäsen Patrik Oksanen.

– Niinistön uudenvuodenpuhe oli selkeä ja hyvin muotoiltu, ja sisälsi suoran kannan Venäjälle siitä, että sen vaatima turvallisuustae etupiiristä, johon Nato ei laajenisi, ei ole hyväksyttävä.

Niinistö toisti puheessaan Suomen vuosia vaaliman linjan, että on maan oma asia päättää turvallisuudestaan. Oksasen mielestä kanta on nykyisessä uhkaavan tuntuisessa tilanteessa tärkeä viesti Venäjälle.

Niinistö puhui akatemiassa viime marraskuussa, ja toivoi yhteistä säveltä Suomen ja Ruotsin välille, kun maat ovat samanlaisessa asemassa Natossa. Niinistö ei kuitenkaan vaatinut, että Ruotsi olisi Suomen rinnalla hakemassa jäsenyyttä, jos tilanne niin vaatisi.

– Suomi ja Ruotsi totesivat vuonna 2014 Venäjän Krimin-valtauksesta, että se oli laiton. Tämä punainen viiva on nytkin olemassa. Henkilökohtaisesti pitäisin hyvänä, että Suomi ja Ruotsi jättäisivät Nato-hakemuksen sillä hetkellä, kun Venäjä aloittaa sotatoimet Ukrainaa kohtaan.