Lastenkirjailija Astrid Lindgrenin ikimuistoiset ja ajattomat sadut ovat tuttuja lähes kaikille. Mikä taiturimaisen kirjailijan tuotannossa viehättää?
Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Maria Ihonen uskoo suositun lastenkirjailija Astrid Lindgrenin menestyksen piilevän monimuotoisessa tuotannossa sekä taiturimaisessa kertojanäänessä.
– Astrid Lindgrenin tuotanto edustaa monenlaisia kirjallisuuden lajeja ja tyylejä. Hän kirjoitti niin dekkaria kuin ihan pienille sopivia tarinoita. Hänellä on kirjoissaan sellainen vanhanaikainen kertojan ääni, joka ikään kuin puhuu suoraan läsnä oleville kuulijoille.
Etenkin Eemeli-kirjoissaan Lindgren osasi yhdistää myös sukupolvet ja vangita eri-ikäisten mielenkiinnon.
– Niistä kirjoista pitävät niin lapset kuin isovanhemmatkin. Ne kertovat vähän kaukaisista ajoista, jotka olivat mennyttä jo silloin, kun kirjat ilmestyivät, Ihonen toteaa.
Myös Lindgrenin kerrontatyyli on yksi hänen suosionsa salaisuuksista. Hän kirjoittaa miellyttävästi kommentoiden, hämmästellen ja kummastellen, Ihonen sanoo.
– Kaikki mitä Lindgren kirjoittaa, on hyvin eloisaa ja hän onkin kertojana mestarillinen.
Suorasukaisia lapsia ja maailman vahvin tyttö
Ihonen kertoo Lindgrenin itsekin pitäneen hahmoistaan. Varsinkin Eemeli oli hyvin läheinen, sillä tarinat perustuivat paljolti Astridin isän lapsuuden muisteluksiin.
– Sysäyksen Peppi-hahmoon hän sai taas siitä, kun hänen oma tyttärensä oli sairaana ja pyysi äitiään kertomaan Peppi Pitkätossusta. Eli tämä Peppi-nimi putkahti hänen tyttärensä suusta, mutta vain nimi. Pepin hahmo lähti sitten kehittymään siitä, kun hän kertoi tarinaa omalle lapselleen.
Jotkut Lindgrenin hahmot saivat vaikutteita muun muassa hänen lapsuudenystävistään, ja yksi näistä on Marikki-hahmo.
– Myös hänen omilla lapsillaan tai lapsenlapsillaan on samoja nimiä kuin kirjojen henkilöillä, mutta se ei tietenkään tarkoita, että he olisivat samanlaisia tyyppejä.
Ihonen uskoo, että Lindgrenin luomissa hahmoissa vetoaa niiden suorasukaisuus.
– On Astrid Lindgrenin nokkeluutta, mitä kaikkea Peppi tai Eemeli nyt keksiikään sanoa. Kyseessä on lasten ja aikuisten valtasuhteen kääntäminen päälaelleen.
Esimerkiksi Pepin naapurit Tommi ja Annika ovat vielä lapsia, jotka olivat kilttejä ja latistamalla kasvatettuja.
– Tähän Lindgren loikin vaihtoehtoa, eli Pepin, aivan erilaisen tyttökuvan. Hän on vaikuttanut siihen, etteivät lapset ole sellaisia, joille vain leperrellään ja joista ajatellaan, etteivät ne tajua kuitenkaan mitään, Ihonen selventää.
Ihonen arvelee, että Lindgren on voinut vaikuttaa Suomen ja Ruotsin kasvatuskulttuuriin.
– Astrid Lindgren ainakin vastusti lasten ruumiillista kuritusta ja puhui siitä myös kirjojensa ulkopuolella. Hänen Saksalla pitämällään palkintopuheella oli todennäköisesti vaikutusta siihen, että ruumiillinen kuritus kiellettiin Ruotsissa vuonna 1979.
Kuvat:Lehtikuva
Studio55.fi/ Annimari Pasanen
Elä lapsenlapsen kanssa sadut todeksi
Nämä naiset tekivät vaikutuksen: Lukijat paljastavat sankarittarensa