1930-luvun kasvatusoppaassa varoitetaan lohduttamasta parkuvaa vauvaa liikaa ja kehotetaan kasvattamaan lapsi kuuliaisuuteen jo varhain. Viiden jälkeen -ohjelma kävi läpi vanhoja ohjeita ja kysyi asiantuntijalta, miten ne vertautuvat nykyisiin suosituksiin.
Viiden jälkeen -ohjelmassa kaivettiin esiin kasvatusopas noin sadan vuoden takaa. Teoksen kirjoitti suomalainen lääkäri ja professori Armas Ruotsalainen. Kirja tarjosi aikansa äideille tarkkoja ohjeita siitä, miten pienokaisia tulisi hoitaa ja kasvattaa.
Studiossa ohjeita kommentoi Mannerheimin Lastensuojeluliitton vanhemmuuden tuen asiantuntija Anna Puusniekka.
Verkkojutun kursivoidut kohdat ovat valikoituja sitaatteja vuonna 1932 julkaistusta teoksesta Nuoren äidin kirja (WSOY).
Kasvatus alkoi jo ensimmäisellä elinviikolla
Kirjan mukaan kasvatuksessa ei ollut varaa odottaa. Ohje oli yksiselitteinen:
Tehdään ikävä erehdys siinä, että vitkastellaan lapsen kasvatuksen aloittamista siksi, kunnes se on tullut vuoden tai useammankin ikäiseksi. Jos oikein menetellään, voidaan aivan nuortakin lasta jo alusta saakka kasvattaa järjestykseen, kuuliaisuuteen ja siisteyteen.
Nykypäivänä asiasta puhutaan toisin, Puusniekka sanoo. Hänen mukaansa tätä nykyä ei niinkään käytetä kasvatus-termiä pienten sylilasten kohdalla, vaan pikemminkin puhutaan varhaisesta vuorovaikutuksesta, joka alkaa heti lapsen synnyttyä.
– Lapsen kasvu ja kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa. Se on lapsen tarpeiden kuulemista ja niiden täyttämistä: johdonmukaisuutta, huolenpitoa ja hellyyttä, asiantuntija kertoo.