MTV:n Huomenta Suomessa keskusteltiin tänään maalittamisesta.
Apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliiseihin kohdistuvaa maalittamista tapahtuu valitettavan usein.
– Työnantajan tietoon meillä tulee noin kymmenen tapausta vuodessa, mikä on linjassa sen kanssa, että tutkimusten mukaan 30 prosenttia poliiseista ja 40 prosenttia syyttäjistäkin on kokenut jossakin vaiheessa maalittamista.
Rytkölän mukaan poliiseihin kohdistuneet maalittamistapaukset ovat olleet hyvin vaihtelevia.
– Se saattaa liittyä nettikirjoitteluun, mutta vielä enemmän sosiaalisen median alustoihin, joissa esitetään perättömiä väitteitä ja halventavia nimityksiä. Niissä kiihotetaan samalla itseä, mutta myös muita ryhtymään hölmöyksiin.
Rytkölän mukaan yllytystä poliisia vastaan voi tehdä yksi tai useampia ihmisiä.
"Myös moni muu ammattiryhmä maalittamisen kohteena"
Akava ry:n puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa, että poliisin lisäksi myös muut ammattiryhmät ovat joutuneet valitettavan usein maalittamisen kohteeksi.
– Noin viidennes akavalaisista meidän kyselyn mukaan on kokenut työssään nimenomaan työhön liittyvää maalittamista.
Löfgrenin mukaan maalittamista ovat joutuneet kestämään muun muassa tuomarit, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat, opettajat, sosiaalityöntekijät ja toimittajat.
– Kohteita löytyy paljon. Se on erittäin kielteinen piirre, että työntekijän henkilöön kohdennetaan vihapuhetta sen vuoksi, että hän hoitaa omaa tehtäväänsä, Löfgren toteaa.
Löfgrenin mukaan maalittamiseen pitää pystyä kyetä puuttumaan ilmiönä.
Lue myös: Akava haluaa kriminalisoida verkossa tapahtuvan maalittamisen
– Syy, minkä takia Akava hakee (maalittamisen) kriminalisointia on se, että tällaiseen tilanteeseen puuttuminen ei tänä päivänä ole oikein tehokasta. Se ei onnistu, koska meiltä ei rikoslaista löydy sellaisia rikostunnusmerkistöjä, jotka olisivat suoraan tähän sovellettavissa.
Apulaispoliisipäällikkö Rytkölän mukaan maalittamisen kriminalisointi olisi välttämätöntä, vaikka poliisi ja oikeuslaitos ovat jo nykyisellään ruuhkautuneita.
– Tässä on kyse yhteiskunnan tärkeiden toimintojen toimintakyvystä ja henkilöstön jaksamisesta. Se, että kohdistuu ylimääräistä, asiatonta painostusta työntekijään tai usein hänen lähipiiriinsä, niin ei se ole millään tavalla edesauttamassa ruuhkien purkamista vaan päinvastoin – se aiheuttaa lisää ongelmia.
Löfgren huomauttaa, että vihapuhe ei kuulu perusoikeuksiin.
– Eihän meillä sananvapauteen vihapuhe sinänsä kuulu. Kysymys on siitä, että puututaan tähän sävyyn, millä tavalla yhteiskunnassa käydään keskustelua. Tarvitsemme jotkut rajat sen vuoksi, että yksittäiset ihmiset voivat keskittyä työhönsä, ilman sitä uhkaa, mitä maalittamisesta aiheutuu.