Etelä-Suomen aluehallintovirasto hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Woltin ruokalähettejä koskevaan jupakkaan. Kiistelyn ytimessä on se, minkälainen työ luokitellaan työsuhteessa tehtäväksi. Selkeämpiä sääntöjä kaivataan monille muillekin aloille, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Suomessa sekä monessa muussakin maassa on jo vuosikausia väännetty siitä, miten ruokalähettien työt määritellään. Ovatko he työsuhteessa vai niin sanotusti kevytyrittäjiä?
Määrittelyongelma on olemassa jo monella alalla.
– Tähän ilmiöön törmätään esimerkiksi rakennustyömailla, joilla teetetään töitä pitkissä alihankintaketjuissa. Kun tarkastuksessa kysytään teetetystä työstä, yritys vastaa työntekijöiden olevankin kevytyrittäjiä, jotka työskentelevät laskutuksen kautta. Samaa on havaittu muillakin toimialoilla, kertoo johtaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta MTV Uutisille.
Toistaiseksi ruokalähettien osalta vaaka on kallistunut kevytyrittäjyyteen, koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti keskiviikkona, että Woltin ruokalähettien työ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä. Perusteena oli se, ettei Wolt käytä lähetteihin työnjohto- ja valvontaoikeutta ja lähetit tekevät työtä vapaasti, omien aikataulujen mukaan.
Lue myös: Wolt-lähetit ovat yrittäjiä, sanoo hallinto-oikeus
Hallinto-oikeuden päätös oli helpotus Woltille, jonka liiketoimintamalli nojaa vahvasti lähettien kevytyrittäjyyteen. Yhtiön mukaan suurin osa läheteistä myös pitää vapaudesta valita, milloin työtä tekee.
Lopullisesti Wolt ei voi vielä huokaista helpotuksesta.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Avi) hakee nyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen.
Avin työsuojelun vastuualue oli aiemmin tulkinnut, että ruokalähettien pitäisi olla työsuhteessa.
– Ruokalähetit ovat alisteisessa asemassa suhteessa Woltiin ja sen hallinnoimaan alustaan. Wolt määrittelee työn tekemistä muun muassa johtamalla ja valvomalla työtä alustan kautta sekä kontrolloimalla sijaisen käyttämistä, työsuhde-näkemystä perusteltiin vuonna 2021.
Lue myös: Työsuojeluviranomainen hakee valituslupaa ruokalähettien Wolt-jupakassa
Myös aluehallintovirasto myönsi 2021, että arvioinnissa oli mukana seikkoja, jotka olisivat voineet puoltaa myös lähettien yrittäjyyttä.
Wolt on ennakkotapaus
Viranomaiset eivät ole ensisijaisesti jahtaamassa Woltin päänahkaa.
Wolt on melko uudenlaisena alustatalouden yrityksenä joutunut käymään ennakkotapauksen taistelua, koska Suomen työlainsäädäntö ei ole vielä ehtinyt työelämän muutoksen perään.
Suomessa kaivataan nyt ennakkotapausta siitä, minkälainen työ vielä luetaan kevytyrittäjyydeksi.
– Oikeuskäytäntö puuttuu, harmittelee johtaja Tarnaala aluehallintovirastosta.
– Olisi tärkeää saada asiasta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, hän lisää.
Lue myös: Ruokalähettien järjestäytyminen johtamassa tuloksiin – PAM ja Wolt neuvottelevat lähettien työehdoista
Myös Wolt on toivonut lopullista selkeyttä tilanteeseen ja sanoo kehittävänsä koko ajan lähettipalveluaan ja haluavan läheteille mahdollisimman vahvan tukiverkon.
Hallinto-oikeuden ratkaisu tarkoittaa sitä, että nykymallilla voidaan toistaiseksi jatkaa. Aluehallintovirasto haluaa nyt vielä varmuuden tästä korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Uhkia ja mahdollisuuksia on
Viranomaisten valvontatyö katsoo työelämää heikomman osapuolen eli työntekijän suojelun näkökulmasta.
Kevytyrittäjyyteen liittyy riskejä siitä, että puutteita syntyy esimerkiksi vakuutuksissa, työterveyshuollossa tai sairaslomien palkassa.
Roistoyritykselle huonosti säännelty kevytyrittäjyys luo mahdollisuuksia käyttää työntekijöitä hyväksi tinkimällä vaikkapa työhyvinvoinnista ja lepoajoista.
Lue myös: Tulokuninkaaksi noussut Miki Kuusi kohautti suomalaisia puheillaan jo vuonna 2012 – "Me tarvitaan lisää rohkeutta"
Alustatalouteen liittyy puolestaan mahdollisuuksia tehdä uudella tavalla työtä. Pelkästään Woltin lähetteinä on tuhansia ihmisiä eli alustataloudella on työllistävä vaikutus.
Jos mahdollisuutta kevytyrittäjyyteen ei olisi, esimerkiksi Wolt vähentäisi lähettien määrää.
Tilanne ei ole lainsäätäjälle eli eduskunnalle helppo, koska työelämän muutokset tuskin pysähtyvät tähän.
Miten suojella kattavasti heikommassa asemassa olevia duunareita ja samalla mahdollistaa uudenlainen, työllistävä yritystoiminta?
Samaa pulmaa mietitään myös EU:n tasolla, mutta ratkaisua lakimuutoksiin ei ole toistaiseksi löydetty.