Etelä-Suomen aluehallintovirasto hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Woltin ruokalähettejä koskevaan jupakkaan. Kiistelyn ytimessä on se, minkälainen työ luokitellaan työsuhteessa tehtäväksi. Selkeämpiä sääntöjä kaivataan monille muillekin aloille, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Suomessa sekä monessa muussakin maassa on jo vuosikausia väännetty siitä, miten ruokalähettien työt määritellään. Ovatko he työsuhteessa vai niin sanotusti kevytyrittäjiä?
Määrittelyongelma on olemassa jo monella alalla.
– Tähän ilmiöön törmätään esimerkiksi rakennustyömailla, joilla teetetään töitä pitkissä alihankintaketjuissa. Kun tarkastuksessa kysytään teetetystä työstä, yritys vastaa työntekijöiden olevankin kevytyrittäjiä, jotka työskentelevät laskutuksen kautta. Samaa on havaittu muillakin toimialoilla, kertoo johtaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta MTV Uutisille.
Toistaiseksi ruokalähettien osalta vaaka on kallistunut kevytyrittäjyyteen, koska Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti keskiviikkona, että Woltin ruokalähettien työ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä. Perusteena oli se, ettei Wolt käytä lähetteihin työnjohto- ja valvontaoikeutta ja lähetit tekevät työtä vapaasti, omien aikataulujen mukaan.
Lue myös: Wolt-lähetit ovat yrittäjiä, sanoo hallinto-oikeus
Hallinto-oikeuden päätös oli helpotus Woltille, jonka liiketoimintamalli nojaa vahvasti lähettien kevytyrittäjyyteen. Yhtiön mukaan suurin osa läheteistä myös pitää vapaudesta valita, milloin työtä tekee.