Analyysi: Fortum menetti Uniper-seikkailussa noin 6 miljardia, mutta nyt riskit Suomelle vähenivät – turha syyllisten jahtaaminen saisi loppua

7:08
Fortumin Rauramo: Olen pahoillani kaikesta harmista ja vaivasta, mitä Fortum on aiheuttanut

Riski Fortumin pääomittamisesta veronmaksajien rahoilla tai uudella osakeannilla vähenee Uniper-sovun myötä. Neuvottelutulosta luonnehditaan tasapeliksi, mutta jälkiviisaat voivat silti hamuata päitä vadille, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala

Seppo Räty ei sittenkään ollut Saksasta oikeassa, vaikka viime viikkoina siltä on monesta tuntunut. Fortumin ja Saksan valtion neuvottelut päättyivät monen asiantuntijan pohdinnassa tasapeliin: Saksa varmistaa kaasutoimituksensa ja Fortum pääsee irti kaasuriskistä.

– Oli mahdollisuus, että tämä kaataa koko Fortumin. Kyse oli siitä, että mihin hintaan Uniper kansallistetaan, muistutti saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller MTV uutiset Livelle.

Kansallistamisen kauppahinta on pieni siihen verrattuna, mitä Fortum on viime vuosina Uniperista maksanut. Seitsemän miljardin satsauksesta saadaan 0,5 miljardia takaisin. Saksa ottaa tosin samalla harteilleen Uniperin miljarditappiot ja maksaa kovia laskuja kaupan seurauksista.

Fortumin tappiota pienentävät yhtiön Uniperista viime vuosina saamat osingot, jotka ovat olleet yhteensä ilmeisesti noin 900 miljoonaa euroa. Vielä viime vuonna kukaan ei jahdannut Uniper-kaupan syyllisiä esiin, kun rahaa tuli ovista ja ikkunoista.

Viime viikkoina Fortum-keskustelun sivujuonteissa on vaadittu syyllisiä esiin, kun on varmistunut, että Uniper-kauppa oli Fortumilta kallis virhe.

”Syyllisten” kurmottaminen ei tosin toisi euroakaan Fortumin tai valtion kassaan, mutta toisi kai hetkeksi helpotusta pettyneiden mieliin.

Kriitikot unohtavat helposti sen, että ennen Venäjän hyökkäyssotaa, Uniper oli kovaa tulosta tekevä yhtiö ja Fortumin tekemä jätti-investointi vaikutti ainakin rahallisesti järkevältä.

Sitten tuli Putin, sota ja Euroopan ohimolle painettiin Moskovasta energia-ase .

– Luotimme, että 50 vuotta Venäjän ja Neuvostoliiton aikana jatkuneet kaasutoimitukset jatkuisivat yhä. Strategiamme ei ollut sodan kestävä. Eikä ollut myöskään Euroopan energiastrategia, Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo harmitteli keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

Riskit kuuluvat kaikkeen liiketoimintaan, mutta valtiolle strategisesti tärkeän yhtiön pitäisi pystyä kovia riskejä välttämään. Kukaan ei tosin vuoden 2017 tienoilla osannut arvata, minkälaisessa maailmassa vuonna 2022 eletään. Syyllisten jahtaaminen tuntuu turhalta. Opiksi on varmaan otettu jo ilman, että päitä pannaan vadille.

Valtion tukipaketin riski pienenee

Sähkömarkkinoiden epävakauden takia Suomen valtio on tehnyt miljardien lainapaketteja valmiiksi energiayhtiöille, jos ne ovat vaikeuksissa mahdollisesti kohoavien vakuusmaksujen kanssa.

Uniper-sopu pienentää riskiä Fortumin tuen tarpeen osalta, kun kahdeksan miljardin laina- ja takuusjärjestely Uniperin osalta palautuu vuoden loppuun mennessä.

Veronmaksajien rahaa tuskin enää Fortumille tarvitsee lapioida varsinkin, jos sähkömarkkinat rauhoittuvat. Lisäksi Fortumin oma liiketoiminta tekee kovaa tulosta. Viime vuonna Fortumin oma liikevoitto oli yli 500 miljoonaa euroa.

Suomen hallituksella ei ole Uniper-ratkaisun myötä syytä juhlaan, mutta pienen helpotuksen huokauksen voi hengähtää.

Uniper ei kaada Suomelle tärkeää Fortumia ja Fortum pystyy tästä suosta vielä nousemaan. Energialle ja erityisesti puhtaalle energialle riittää kyllä kysyntää.

Yhtiö joutuu miettimään tosin anteliaan osinkostrategiansa uusiksi, mutta ei ole mahdotonta, että Fortum maksaisi jonkinlaista osinkoa omistajilleen lähivuosina.

Monelle suomalaiselle yritykselle on lisäksi eduksi se, ettei Saksa ajautuisi talouskriisiin. Saksa on Suomen viennille yksi tärkeimmistä maista.

Poliittinen keskustelu jäljellä

Uniper-ratkaisun poliittinen keskustelu jatkuu vielä eduskunnassa, sillä Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt tekivät hallituksen omistajaohjauksesta ja Fortum-politiikasta välikysymyksen.

Kokoomus tekee puolestaan oman epäluottamuslauseensa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ehti jo tuoreeltaan haukkua neuvottelutuloksen.

– Saksa teki poliittisilla päätöksillään Uniperista tappiopesäkkeen. Tappioilla tuettiin saksalaisia kotitalouksia ja yrityksiä myymällä heille alle markkinahintaista maakaasua. Tappiot rahoitettiin pakottamalla Fortum lainaamaan rahaa Uniperille, Purra sanoo tiedotteessa.

Uniper meni Purran mukaan pikkurahalla Saksalle.

– Kun Uniperin arvo oli näin painettu lähes nollaan ja Fortumilla ei enää ollut mahdollisuutta eikä edes halua luotottaa enempää, Saksan valtio esitti ostotarjouksen: saatte pikkurahat osakkeista, mutta saatte sentään aiemmin lainaamanne kahdeksan miljardia takaisin, ota tai jätä - tai muuten jatketaan tappioiden tekemistä, Purra sanoo.

Oppositiopuolueet pyrkivät saamaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen näyttämään syylliseltä Fortumin Uniper-tappioihin.

Hallitus saa pientä apua siitä, että monet asiantuntijat luonnehtivat tuoretta sopua torjuntavoitoksi ja Fortum kertoi keskiviikkona olevansa tyytyväinen valtiovallan tukeen neuvotteluista.

Poliittisesta keskustelusta unohtuu helposti se, että vaikka valtio omistaa Fortumista hieman yli 50 prosenttia, omistajaohjauksen vaikutusmahdollisuudet pörssiyhtiön operatiiviseen toimintaan ovat hyvin rajalliset.

Näin on nyt ja niin oli myös vuonna 2017, jolloin Fortum aloitti Uniperin valtauksen. Poliitikot ovat olleet sivustaseuraajia. Valta Fortumin päätöksistä on Fortumin hallituksella.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja