Alkoholilain uudistuksen myötä kotitaloudet saavat jatkossa valmistaa omaan käyttöönsä kiljua. Kilju on pelkästä sokerista ja hiivasta valmistettua alkoholijuomaa.
Aiemmin laki oli määritellyt, että muuta kuin olutta valmistaessa kotitalouksilla oli oikeus käyttää alkoholijuoman raaka-aineilla ainoastaan "tuoreita tai kuivattuja hedelmiä, marjoja, rypäleitä tai raparperia sekä aromia antavia kasvinosia, ei kuitenkaan viljaa eikä siitä valmistettuja tuotteita". Sokeria tai hunajaa sopi käyttää ainoastaan käymisen edistämisessä.
– Valmistuksen tulee tapahtua käyttäen riittäviä raaka-ainemääriä siten, että sanotut raaka-aineet tai niiden käymisen yhteydessä syntyneet maku- ja aromiainekset ovat juomassa selvästi havaittavissa, asetuksessa alkoholijuomista ja väkiviinasta säädettiin.
Kiljun erottaminen kotiviinistä oikeudessa vaikeaa
Sosiaali- ja terveysministeriön Kari Paaso kertoo, että kotivalmistuksen vapauttamisessa on kyse sen alkoholipoliittisen merkityksen vähenemisestä. Nykyään alkoholia tuodaan Virosta, eikä kansa ole samalla tavalla kiinnostunut valmistamaan alkoholia itse, saati käyttämään sitä pelkästä, vedestä, sokerista ja hiivasta.
– Ei nykyään ole syytä, miksi pitäisi olla niitä rajoituksia. Ne ovat vanhalta ajalta, Paaso kommentoi.
Aiemmin, vielä 1990-luvun lamankin aikaan, kotiviineillä ja kiljun keittelyllä oli merkittävä rooli alkoholin käytössä Suomessa. Säädöksillä on Paason mukaan ollut ilmeisesti ajatuksena tehdä valmistuksesta hankalampaa.
– Ajatus on kai ollut se, että kotivalmisteisellakin alkoholijuomalla täytyy olla jokin erityinen piirre. Haluttiin, että siinä olisi muutakin kuin hiivaa ja joku hedelmä, hän kuvailee lain vaatimusta juoman tunnistettavista makuaineista.

