Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Alaikäisiä koskevalle lakihankkeelle kovaa arvostelua – "Edes Ruotsissa ei ole vastaavaa"

Hallituksen lakiesitysluonnoksen mukaan varmuusvankeuteen voitaisiin määrätä myös ensikertalaiset sekä alaikäisenä rikokseen syyllistyneet.
Hallituksen lakiesitysluonnoksen mukaan varmuusvankeuteen voitaisiin määrätä myös ensikertalaiset sekä alaikäisenä rikokseen syyllistyneet.
Julkaistu 07.12.2025 08:23

MTV UUTISET – STT

Hallituksen aikomus mahdollistaa alaikäisten rikoksentekijöiden sulkeminen vankilaan määräämättömäksi aikaa saa kovaa arvostelua asiantuntijoilta.

Ehdotus sisältyy hallituksen lakiesitysluonnokseen niin kutsutusta varmuusvankeudesta. Lausuntokierros luonnoksesta päättyi perjantaina.

Varmuusvankeudella tarkoitetaan sitä, että kaikkein vaarallisimpina pidettyjen vankien vankeutta voitaisiin jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan edelleen olevan vaarallisia. Hallituksen lakiesitysluonnoksen mukaan varmuusvankeuteen voitaisiin määrätä myös ensikertalaiset sekä alaikäisenä rikokseen syyllistyneet.

Valtaosa lausunnonantajista katsoo, ettei varmuusvankeutta tulisi ulottaa alaikäisiin tai että asiaa pitäisi vähintään tarkastella tarkemmin.

– (Ehdotusta) voidaan pitää yllättävänä ja ankarana, sillä varmuusvankeuteen määrääminen voi sen tosiasiallisena seurauksena johtaa pituudeltaan jopa nykyistä elinkautista vankeutta vastaavaan seuraamukseen. Esityksen perusteella jää epäselväksi, miksi varmuusvankeuden soveltamisala halutaan periaatteellisesti näin merkittävällä tavalla ulottaa myös alaikäisiin, korkein oikeus kirjoittaa lausunnossaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sanoo, että ehdotuksen taustalla oleva ”yhteiskunnallinen arvovalinta” on huolestuttava.

– Se kertonee enemmän koventuvasta ilmapiiristä ja yhteiskunnan tilasta kuin todellisesta tarpeesta. Perusteltua olisi ottaa huomioon Norjan vuonna 2018 saama YK:n lasten oikeuksien komitean kehotus luopua alaikäisten varmuusvankeudesta ja olla säätämättä samankaltaista seuraamusta Suomeen, etenkään kun sille ei ole osoitettu painavaa tarvetta, THL katsoo.

"Mahdollista äärimmäisen poikkeuksellisissa tilanteissa"

Esitysluonnoksessa varmuusvankeus seuraisi nykyään jo käytössä olevaa yhdistelmärangaistusta. Sen vankeusaikaa voitaisiin jatkaa varmuusvankeutena, jos olisi edelleen olemassa "ilmeinen vaara", että tuomittu vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen, ja vankeusajan jatkamista olisi pidettävä välttämättömänä muiden hengen, terveyden tai vapauden suojelemiseksi.

Yhdistelmärangaistus tuli käyttöön vuonna 2018. Siinä kokonaan vankilassa istuttua rangaistusta seuraa valvonta-aika. Nykylainsäädännön mukaan se voidaan tuomita vaarallisuusarviossa vaaralliseksi todetulle rikoksenuusijalle.

Periaatteessa yhdistelmärangaistus voidaan nykyisinkin tuomita alaikäiselle, mutta sitä ei ole koskaan tehty. Hallituksen esitysluonnoksessa katsotaan, että jatkossakin se tulisi kyseeseen vain ”äärimmäisen poikkeuksellisissa tilanteissa”.

Luonnoksen mukaan ensikertalainen voitaisiin tuomita yhdistelmärangaistukseen vain, jos tuomittava rangaistus olisi yli kahdeksan vuotta ja uusimisriski ilmeinen. Rikoksenuusijan osalta rangaistuksen on oltava vähintään kolme vuotta.

– Voidaan pitää selvänä, että alaikäisenä yhdistelmärangaistukseen tuomittu ehtisi käytännössä aina tulemaan täysi-ikäiseksi ennen kuin hänet mahdollisesti määrättäisiin varmuusvankeuteen, esityksessä sanotaan.

Tämäkään ei vakuuta lausunnonantajia.

– Edes jengeihin liittyvän väkivaltarikollisuuden kasvun kanssa kamppailevassa Ruotsissa, jossa on vireillä vastaava lakihanke, varmuusvankeutta vastaavaa turvallisuusrangaistusta ei voitaisi tuomita rikoksista, jotka on tehty ennen kuin henkilö on täyttänyt 18 vuotta, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lausunnossa huomautetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esitysluonnoksessa on arvioitu suppeasti uudistuksen lapsivaikutuksia.

– Esitysluonnoksen mukaan varmuusvankeutta määrättäessä alaikäinen yhdistelmärangaistukseen tuomittu olisi lähtökohtaisesti ehtinyt tulla jo täysi-ikäiseksi tai ainakin vähintään lähelle täysi-ikää. Lähellä täysi-ikää oleva henkilö on kuitenkin edelleen alaikäinen, jolloin huomioon tulisi ottaa lapsia ja nuoria koskevat kansainväliset velvoitteet.

"Tarve saada katetta sloganille"

Uudistuksen kritiikki keskittyy paljon myös vaarallisuus- ja väkivaltariskiarvioiden luotettavuuteen. THL sanoo, ettei riskiarvioihin tulisi nojata päätöksenteossa.

Myös muutoksen tarve ylipäätään kyseenalaistetaan voimakkaasti. Monet nostavat esiin, että yhdistelmärangaistuksen käyttöönotosta on kulunut niin vähän aikaa, ettei senkään toimivuudesta ole tutkittua tietoa.

– Vaikuttaa siltä, että hallitusohjelmakirjauksen taustalla ei ole ollut todellinen huoli siitä, miten vakavaa väkivaltaa tehokkaimmin ehkäistään, vaan pikemmin katteen saaminen sloganille, että "vaaralliset rikoksentekijät eivät vapaudu", Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kirjoittaa.

THL huomauttaa, että historiallisesti katsoen rangaistusjärjestelmän muutoksilla ei ole juuri ollut vaikutusta rikollisuuteen.

– Toimivammat keinot rikosten kokonaismäärän vähentämiseen löytyvät sosiaalipolitiikan ja rikostilanteiden sääntelyn puolelta. Sosiaalinen syrjäytyminen ja taloudelliset vaikeudet lisäävät riskiä syyllistyä rikokseen, joten pienituloisten aseman parantamista pidetään tehokkaana keinona ennaltaehkäistä rikollisuutta, sen lausunnossa sanotaan.

Lisää aiheesta:

Alaikäisiä määräämättömäksi ajaksi vankilaan? Asiantuntijat karsastavat hallituksen ajatustaHallitus esittää: Katujengeille kovempia rangaistuksia"Onko lainsäätäjällä piilorasistinen motiivi?" – hallituksen ajama koventamisperuste "katujengeille" sai kritiikkivyörynHallitus haluaa mahdollisuuden sulkea muutkin kuin murhaajat määräämättömäksi ajaksi vankilaan – "Se on jossain määrin tikanheittoa"Seitsemän korkean väkivaltariskin elinkautisvankia on vapautettu vuosina 2011–2018 vankilaviranomaisen vastustuksesta huolimattaHelsingin syyttäjänvirasto: Rikoslain tulisi ulottua seksuaalisiin puheisiin – lasten hyväksikäytön enimmäisrangaistusta ei kovemmaksi
VankilaPoliisiOrpon hallitusRikos

Tuoreimmat aiheesta

Vankila
  • ke16:32
    Rikospaikka

    Max Mesa tietää, miten kurjaa rikollisen elämä on oikeasti: "Kehenkään et voi luottaa"

  • ti06:31
    Henkirikokset

    Kidutusmurhaaja vapautuu vankilasta

  • 30.11.19:10
    Rikospaikka

    Ratinan puukottajan äiti avautuu Rikospaikassa: "En halunnut mainita edes hänen nimeään"

  • 27.11.14:08
    Koirat

    Kuvat: Karvaiset sankarit Hero, Rico, Aava, Ragnar ja Peetu palkittiin

  • 27.11.06:10
    Etsintäkuulutetut

    Moni rikollinen pakenee ulkomaille – heitä ei rangaista siitä mitenkään