Väkivalta Israelin miehittämällä Länsirannalla kiihtyy. Israelin perustamat siirtokunnat piirtävät kartalle todellisuutta, joka tekee Palestiinasta mahdottomuuden.
Laukaukset kaikuivat yössä.
Kaksi kuoli ja yksi haavoittui Länsirannan Deir Jaririn palestiinalaiskylässä myöhään sunnuntaina.
Paikalliset syyttävät tapahtuneesta israelilaisia siirtokuntalaisia ja asevoimia.
– Siirtolaisten suunnitelma oli varastaa lampaita ja he tulivat asevoimien kanssa kylän reunalle, sanoi Eid Hammad, Deir Jaririn kyläneuvoston puheenjohtaja uutistoimisto Reutersin mukaan.
Israelilaisten siirtokuntalaisten väkivaltaiset hyökkäykset Länsirannalla eivät ole satunnaisia yksittäistapauksia. Ne ovat päivittäisiä tapahtumia, jotka peittyvät muiden uutisten alle, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA on samaa mieltä. Sen keräämien lukujen mukaan Israelin siirtokuntaväkivalta lisääntyy laittomasti miehitetyllä Länsirannalla poikkeuksellisella vauhdilla.
Osittain asiaa selittää Hamasin verinen yllätyshyökkäys Israeliin lokakuussa 2023, mutta jo ennen sitä väkivalta kasvoi
. Alla olevat luvut sisältävät siirtokuntalaisten hyökkäykset, jotka ovat johtaneet kuolemiin, haavoittumisiin tai omaisuusvahinkoihin.
"Kartalle luodaan todellisuutta"
Viikko sitten pääministeri Benjamin Netanjahun johtama Israelin hallitus hyväksyi noin 380 miljoonan euron rahoituksen 34 uudelle siirtokunnalle Länsirannalle.
Luku on suuri, mutta sekään ei kerro koko totuutta. Siirtokuntalaiset nimittäin lisäksi perustavat itse epävirallisia siirtokuntia, eräänlaisia etupesäkkeitä, joita tyypillisesti rakennetaan aivan palestiinalaisasutuksen viereen.
Siirtokuntalaisten rakentama etupesäke on usein ensimmäinen varoitus. Perässä seuraavat syyttely ja varkaudet. Suora väkivalta on usein vain ajan kysymys.
Samalla israelilaisten työkoneet rakentavat palestiinalaisalueita jakavia teitä, estävät vedensaannin ja aitaavat vanhoja viljelysmaita.
– 1960-luvun lopulta alkaen siirtokuntien perustaminen on ollut tietoisen suunnittelun tulosta. Pääosin rakennetaan sinne, missä siirtokunnan poliittinen merkitys on mahdollisimman suuri, Juusola sanoo.
– Kartalle luodaan todellisuutta, joka vaikeuttaa elinkelpoisen palestiinalaisvaltion syntyä, hän jatkaa.
Katso Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolan haastattelu kokonaisuudessaan Katsomosta.
Valtava muutos
Pääministeri Netanjahun viimeisin hallitus aloitti aivan joulukuun 2022 lopulla.
Sen jälkeen siirtokuntien perustamisen vauhdissa on tapahtunut "valtava muutos", sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Juusola.
Juusolan mukaan siirtokuntaväkivallan tekemistä on helpottanut myös se, että Hamasin lokakuun 2023 hyökkäyksen myötä Israelin toimia katsottiin tovi läpi sormien.
Varsinkin Gazan tilanteen myötä tilanne on kuitenkin muuttunut. Esimerkiksi Euroopan unionin ulkopolitiikkaa johtavan Kaja Kallaksen mukaan tilanne Länsirannalla on "sietämätön".
Kallaksen mukaan Israelin toimet vaikeuttavat kahden valtion mallin toteuttamista. Se ei ole yllätys, sillä pääministeri Netanjahu vastustaa Palestiinan valtion perustamista. Suomi kannattaa kahden valtion mallia.
Kuva läheltä Länsirannan Sebastian kylää.AFP / Lehtikuva
Usein Israel perustaakin siirtokuntia paikkoihin, jotka niin sanotusti poistavat kartalta Israelin ja Länsirannan rajan. Israelin virallisiin karttoihin tuota rajaa ei ole merkitty vuosikymmeniin.
– Tyypillisesti siirtokuntia perustetaan palestiinalaisasutuksen keskelle, jotta palestiinalaisalueet ja kaupungit eivät pysty kasvamaan ja ne voidaan erottaa toisistaan, Juusola sanoo.
Kallaksen mukaan EU harkitsee tuontikieltoa Israelin siirtokunnissa valmistettaville tuotteille. Juusola pitää vastatoimea varsin heikkona.
– Kansainvälinen ilmapiiri on ollut huomattavan salliva Israelia kohtaan. Samoin Euroopan rooli on, jälleen kerran, ollut valitettavan heikko, Juusola sanoo.
Israelilaisia sotilaita, joiden kerrotaan estävän palestiinalaisia palaamasta koteihinsa Qabalanin kylän liepeillä.AFP / Lehtikuva
Ilmapiiri muuttunut
Israelin valtiovarainministeri Bezalel Smotrich on sanonut, että "sankarilliset ja pioneerityötä tekevät siirtokuntalaiset toteuttavat sionismia ja he tarvitsevat turvaa. Me olemme täällä rakentamassa heidän kanssaan ja asuttamassa maan".
Apua siirtokuntalaiset ovat myös saaneet.
Israelin valtio aseistaa siirtokuntalaisia ja maan asevoimat ovat alkaneet yhä avoimemmin ja näkyvämmin tukemaan siirtokuntalaisten tekemiä hyökkäyksiä.
Professori Juusolan mukaan asevoimien ja siirtokuntalaisten yhteistyötä ei enää "pyritä kätkemään".
Osin tätä selittää Israelin asevoimissa tapahtunut ilmapiirin muutos, Juusola arvioi. Siirtokuntaliike ja sen ajatukset ovat yhä enemmän valtavirtaa.
Tellin kylän läheistä aluetta Länsirannalla. Israelilaisten siirtokuntalaisia syytetään alueella tehdystä tuhopoltosta.AFP / Lehtikuva
Oikeus sivuutetaan
Kesäkuussa ihmisoikeusjärjestö Amnesty julkaisi raportin, jossa todettiin Länsirannalla tapahtuvan palestiinalaisten etninen puhdistus. Israelin tavoite on poistaa palestiinalaiset Länsirannalta ja liittää alue osaksi Israelia, Amnesty katsoo.
Israelin korkein oikeus määräsi heinäkuussa 2024 ja helmikuussa 2025 Israelin asevoimia ja poliiseja suojelemaan Länsirannan palestiinalaisia.
Väkivalta on kuitenkin jatkunut, mikä kertoo Juusolan mukaan Israelin ilmapiirin muutoksesta.
– Siirtokuntalaiset ja kasvavassa määrin myöskään armeija eivät välitä siitä, mitä oikeuslaitos sanoo tai päättää, Juusola toteaa.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
