Älä tukahduta tunteitasi – myös keho reagoi elämänmuutoksiin ja murheisiin

Henkisesti hyvinvoiva ihminen on usein sinut itsensä kanssa, voi kokonaisvaltaisesti hyvin ja kykenee rakentaviin ihmissuhteisiin: hän on tietoinen omista ajatuksistaan, tuntemuksistaan ja käytösmalleistaan. Stressi, surut, huolet ja ongelmat ovat kuitenkin osa normaalia elämää. Onkin tärkeää oppia mukautumaan muuttuviin elämäntilanteisiin ja olemaan valmis sopeutumaan muutoksiin.

Monet väistämättömät ja varsin normaalit elämäntilanteet ja -muutokset voivat kuitenkin koetella henkistä tasapainoa: muutokset merkitsevät aina tietynasteista stressiä, ja näin ollen ne myös vaikuttavat henkiseen – sekä fyysiseen – hyvinvointiimme.

Näitä voivat olla esimerkiksi:

• Töissä olevat YT-neuvottelut
• Irtisanominen töistä
• Työn etsiminen, työttömyys
• Äitiyslomalle jääminen tai paluu töihin
• Läheisen menettäminen, hautajaiset
• Eroaminen tai naimisiin meno
• Sydänsurut
• Sairastuminen tai loukkaantuminen
• Ylennyksen saaminen
• Raha-ongelmat
• Muutto uuteen kotiin
• Lapsen saanti

Muista, että myös “hyvät” muutokset voivat olla yhtä stressaavia, kuin “huonot”.  Esimerkiksi muuttaminen voi olla yksi stressaavimmista elämänmuutoksista.

Voivatko tunteet vaikuttaa terveyteen?

Ihminen on kokonaisuus: kroppasi reagoi siihen, mitä ajattelet, mitä tunnet ja miten käyttäydyt. Kun olet stressaantunut, jännittynyt tai tolaltasi, kroppasi pyrkii kertomaan, ettei kaikki ole nyt hyvin. Esimerkiksi selittämättömät vatsakivut voivat olla myös seurausta stressistä. Kun mieli on hälytystilassa, niin on usein kehokin.

Esimerkiksi parisuhteen päättyminen voi kuormittaa  sekä henkisesti, että fyysisesti. Shutterstock

Tunteet ovat kehollisia, koska ne tuottavat muutoksia fysiologisiin toimintoihin, kuten vaikkapa sykkeeseen ja hormonieritykseen.

Erilaisista oireiluista kärsivän kannattaa aina hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Nämä fyysiset oireet voivat olla merkkejä siitä, ettei henkinen hyvinvointisi ole tasapainossa:

• Selkäkipu
• Muutokset ruokahalussa
• Rintakipu
• Ummetus tai ripuli
• Suun kuivuminen
• Normaalia pahempi väsymys ja uupumus
• Yleiset kiputilat
• Päänsärky
• Korkea verenpaine
• Unettomuus, uniongelmat
• Pyörryttäminen, huimaus
• Sydämentykytys
• Muutokset seksuaalivireydessä
• Hengityksen lyheneminen, ”unohdus hengittää”
• Jumissa olevat niskat, jäykkä kaula
• Hikoilu
• Vatsaongelmat
• Painonnousu tai -lasku

Kun ihminen on väsynyt, masentunut tai stressaantunut, hän sairastuu tavallista paljon herkemmin esimerkiksi erilaisiin tartuntatauteihin, koska stressi on heikentänyt hänen immuunisysteemiään.

Tämän lisäksi kun ihminen tuntee olonsa stressaantuneeksi tai uupuneeksi, harvoin hän tulee pitäneeksi huolta itsestään mitä parhain tavoin. Mielesi ei tee harrastaa liikuntaa, syödä terveellisesti tai tavata ihmisiä vapaa-ajalla. Myös päihteiden käyttö, tupakoiminen ja alkoholin kulutus voivat viestiä paljon syvemmistä ongelmista henkisellä tasolla.

Kerro lääkärille vaivoistasi – ja tunteistasi

Et ehkä olet tottunut kertomaan itsestäsi tai tunteistasi muille – saatikka lääkärille. Mutta jos elämässäsi on isoja mullistavia muutoksia tai pienempiäkin huolenaiheita, kannattaa niistä mainita lääkärikäynnillä. Kaikista ei nimittäin näe päällepäin, ovatko he stressaantuneita tai poissa tolaltaan. On tärkeää olla rehellinen omista tuntemuksistaan. Lääkärin on helpompi hahmottaa, mistä kaikesta oireilussa voikaan olla kyse, ja hän voi myös auttaa löytämään ratkaisuja fyysisen hyvinvoinnin ohella myös henkisiin pulmatilanteisiin.

Kerro lääkärille, jos koet viime aikoina olleesi erityisen stressaantunut tai käyt läpi elämänmuutosta.

Jos negatiiviset tuntemukset tuntuvat olevan koko ajan läsnä ja huomaat, että sinun on vaikea nauttia elämästäsi tai saada mielihyvää asioista kuten ennen, on äärimmäisen tärkeää, että kerrot näistä tuntemuksista lääkärille: vaarana on, että kärsit masennuksesta.

Miten voin parantaa henkistä hyvinvointiani?

Jo se, että selvität itsellesi, mikä aiheuttaa elämässäsi surua, huolta ja stressiä, voivat auttaa sinua tulkitsemaan omaa itseäsi ja tunnistamaan omat voimavarasi ja heikkoutesi.

Pidä huolta itsestäsi: sekä kehostasi, että mielestäsi. Shutterstock

Opettele näyttämään tunteesi.

Ei liene yllätys, että tunteiden panttaaminen itsellään voi aiheuttaa sen, että voit entistä huonommin: tämä voi näkyä somaattisena oireiluna tai esimerkiksi vetäytymisenä. Voit paljon paremmin, kun saat ilmaista tunteesi ja elää ne läpi.

On ok, että kerrot läheisimmillesi, jos kaikki ei ole hyvin, ja mikä aiheuttaa sinussa huolta tai murhetta.  Muista kuitenkin, että läheisilläsi ei välttämättä ole toivomiasi vastauksia, tai he eivät osaa muutoin auttaa: käänny silloin rohkeasti lääkärin puoleen.

Pyri tasapainoiseen elämään.

Älä anna työmurheiden tulla mukanasi kotiin tai viedä yöuniasi. Älä anna myöskään oman pahan olosi vaikuttaa liiakseen läheisiisi tai työtovereihisi.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun tulisi esittää onnellista vaikeina aikoina ja peitellä tuntemuksiasi. On tärkeää käsitellä negatiiviset tunteet, mutta yritä keskittyä myös positiivisiin asioihin elämässäsi.

Pidä yllä kalenteria, johon kirjoitat asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi tai rauhalliseksi. Positiivisten ajatusten kirjoittaminen ylös vaikuttaa myös mielialaasi, jopa huomaamattasi.

Rauhoita mielesi ja kroppasi.

Rentoutusharjoitukset, kuten esimerkiksi meditoiminen, tekevät hyvää mielelle. Ajattele, että meditoiminen on ohjattua ajattelua, jota voit harjoittaa vaikkapa urheillessa, venytellessä, ennen nukkumaan menoa. Hengittele syvään ja anna ajatusten vaeltaa.

Pidä huolta itsestäsi.

Kehosi on linnasi – jotta voisit hyvin henkisesti, on tärkeää pitää myös huolta fyysisestä kunnosta. Panosta säännöllisiin ruoka-aikoihin, terveelliseen ravintoon, unensaantiin ja liikuntaan. Vältä holtitonta syöpöttelyä ja päihteitä.

Onnellisesta päästä nauttii koko ruumis.

Katso myös: Terve aamu

Lue myös: Professori: Tukahdutettu tunne jää kehoon

Lähde: Familydoctor.org, Mercola.com