Vesivarannot ovat pudonneet historiallisen alhaiselle tasolle Pohjoismaissa. Sähköntuotannon kannalta tilannetta hankaloitti talven pakkaskaudella myös vähätuulinen sää.
Sähkön hinta on muutamista oleellisista muuttujista kiinni. Jos ei sada eikä tuule, niin propellit eivätkä rattaat pyöri. Tällainen tilanne koettiin kuluneen talven pitkän pakkasjakson aikana.
Tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että Pohjoismaissa oli talvella korkeapaineen alueesta johtunut pitkä pakkasjakso.
Vähäiset sateet ovat jättäneet vesivarannot historiallisen alhaiselle tasolle, joten tilanne jatkuu herkkänä.
– Eli juuri siihen aikaan, kun lumi tyypillisesti kertyy, sitä ei juurikaan ole tullut, Myllyniemi toteaa.
Vähäluminen talvi tarkoittaa puolestaan sitä, että sulamisvesiä on keväällä odotettavissa vähäisempiä määriä. Tästä seuraa nopeasti, että pörssisähkön hinnat ovat koholla.
Vattenfall Oy:n sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg kertoo, että vettä jouduttiin käyttämään talvella normaalia enemmän, kun tuulta ei ollut ollenkaan.
Ongelmaa on lisännyt se, että vesitilanne oli lähtökohtaisestikin huono jo syksyllä.