Vesivarannot ovat pudonneet historiallisen alhaiselle tasolle Pohjoismaissa. Sähköntuotannon kannalta tilannetta hankaloitti talven pakkaskaudella myös vähätuulinen sää.
Sähkön hinta on muutamista oleellisista muuttujista kiinni. Jos ei sada eikä tuule, niin propellit eivätkä rattaat pyöri. Tällainen tilanne koettiin kuluneen talven pitkän pakkasjakson aikana.
Tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että Pohjoismaissa oli talvella korkeapaineen alueesta johtunut pitkä pakkasjakso.
Vähäiset sateet ovat jättäneet vesivarannot historiallisen alhaiselle tasolle, joten tilanne jatkuu herkkänä.
– Eli juuri siihen aikaan, kun lumi tyypillisesti kertyy, sitä ei juurikaan ole tullut, Myllyniemi toteaa.
Vähäluminen talvi tarkoittaa puolestaan sitä, että sulamisvesiä on keväällä odotettavissa vähäisempiä määriä. Tästä seuraa nopeasti, että pörssisähkön hinnat ovat koholla.
Vattenfall Oy:n sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg kertoo, että vettä jouduttiin käyttämään talvella normaalia enemmän, kun tuulta ei ollut ollenkaan.
Ongelmaa on lisännyt se, että vesitilanne oli lähtökohtaisestikin huono jo syksyllä.
– Sateita ei saatu normaaliin tapaan, jolloin vesialtaat eivät täyttyneet normaaliin tapaan talvea kohti mennessä. Pitkä pakkasjakso ja tuuleton sää aiheuttivat sen, että vesitilanne huononi jatkuvasti, Strandberg toteaa.
Lue myös: Näin paljon omakotiasujan kulut ovat nousseet
Strandberg toteaa, että Pohjoismaiden vesivoimatuotanto on suuri tekijä Suomessa ja olemme sähkönkäytössä melko riippuvaisia Norjan ja Ruotsin tuotannosta.
Hän toteaa vesivoiman toimivan Suomessa säätövoimana.
– Jos ei sitä ole tarpeeksi, niin silloin hinnat myös nousevat, varsinkin tuulettomina päivinä.
Pahimmassa tapauksessa sähkön kulutusta jouduttaisiin rajoittamaan. Näin ei ole jouduttu koskaan menettelemään, eikä tällaista uhkaa ole nytkään.
Pörssisähkön hinta koholla, jos vesitilanne ei parane
Se, että vesitilanne on niin huono jo kevään alussa herättää Strandbergissä ”mahdollisesti pientä huolta”.
– Jos ei sateita saada nyt kevään aikana, niin mahdollisesti meidän spot-hinnat tulevat olemaan hieman koholla keväällä ja kesällä.
Strandbergin mukaan hinnat eivät kuitenkaan kipua niin korkeiksi kuin viime tammi-helmikuussa.
Harvinainen lumitilanne
Myllyniemen mukaan lunta on Oulusta etelään päin ollut näin vähän keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Hän toteaa, että kun huomioidaan, että tilanne koskee Suomen lisääksi Ruotsia ja Norjaa, niin se tekee lumitilanteesta entistä harvinaisemman.
Strandbergin mukaan Pohjois-Ruotsista Suomeen tulevan uuden Aurora-sähkönsiirtokaapelin ansiosta pörssisähkön hinnat eivät päässeet karkaamaan koettua korkeammiksi.
Joka tapauksessa, kun vedestä on pulaa myös Ruotsissa ja Norjassa, niin Strandbergin mukaan hinnat nousevat täällä. Tuulinen sää laskee puolestaan hintaa nopeasti.
Lue myös: Sulamisvedet pääsevät pian irti – onko pihasi turvassa? Asiantuntija antoi viime hetken vinkit katastrofin välttämiseksi
– Nythän olemme viime päivinä nähneet, että kun meillä on tuulta ollut tarjolla, niin pörssihinta oli todella matala – vaikka meillä on huonosti sitä vettä tällä hetkellä.
Strandberg uskoo, että vesitilanne helpottaa kevään sateiden myötä. Tämä olisi toivottavaa siinäkin mielessä, että keväällä alkavat ydinvoimaloiden vuosihuollot.
– Elikkä sieltähän tiputetaan pois sitä perusvoimaa koko ajan myös. Sen takia on tärkeää, että saadaan sateinen kevät, jotta nämä (sateet) täyttyvät vesiin.
Normaaliin vesitilanteeseen ei heti päästä
Tutkija Myllyniemi toteaa, että vaikka keväällä sataisi paljon vettä, niin normaaliin vesitilanteeseen ei kuitenkaan heti päästä.
Strandbergin mukaan kevään sateilla olisi vaikutusta sähkön hintoihin kesällä. Hänen mielestään pörssisähkö on sopimuksena edelleen erittäin hyvä.
– Hinnat eivät missään nimessä tule kuitenkaan olemaan niin korkeilla, mitä ne ovat olleet tammi helmikuussa. Sitä en usko. Mutta tietenkin hieman normaalia ehkä kohommalla.
Strandberg myös huomauttaaa, että viime vuonna Suomessa oli Euroopan halvin sähkö.
Myllyniemi puolestaan toteaa, että vesitilanteella ei ole vaikutusta juomaveden saatavuuteen missään päin Suomea.
– Jos ajattelee vaikka pääkaupunkiseutua, jonne tulee Päijänteestä vesi, niin se on niin pieni osa siitä tulevasta vesimäärästä, että ei sillä ole merkitystä.
