Itse kuritusväkivaltaa lapsena kokeneiden asenteet sen käyttöä kohtaan ovat positiivisempia kuin muilla.
Tiistaina julkaistusta Lastensuojelun Keskusliiton tuoreesta selvityksestä ilmenee, että suomalaisten positiivinen asennemuutos kuritusväkivallan käyttöä kohtaan on hidastunut.
Kuritusväkivallalla tarkoitetaan fyysistä tai henkistä väkivaltaa, jossa vanhempi, muu aikuinen tai sisarus aiheuttaa lapselle kipua rangaistakseen tai rajoittaakseen käyttäytymistä.
Se voi olla fyysistä väkivaltaa, kuten esimerkiksi tukkapöllyä, läpsimistä tai henkistä, kuten lapsen tahallaan huomiotta jättämistä.
Selvityksen toteuttamisesta yhdessä kollegansa Laura Holmin kanssa vastannut Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkanen kuvailee, että raa’at lapsiin kohdistuva kuritusväkivaltakeinot ovat laskeneet, mutta rajamailla olevat keinot ovat kasvaneet.
– Juuri sellaiset, joiden kohdalla saatatetaan miettiä, että missä menee raja siinä, mikä on väkivaltaa ja mikä on rajoittamista, Kuokkanen kertoo.
Kuokkasen mukaan esimerkki tämän tyyppisestä keinosta on retuuttaminen.
Holmi kuvailee kuritusväkivallan ja lapsiarjen eroja.
– Pienen lapsen kanssa tulee paljon semmoisia tilanteita, että pitää pukea lapsi, kun ulkona on pakkasta ja on pakko päästä päiväkotiin. Joudut todennäköisesti vetämään välillä vähän väkisin punttia jalkaan, jos toinen vastustelee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siinä tavoitteellisesti yritettäisiin satuttaa, Holmi kuvailee.
10:11
Osa pitää kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä
Holmi peräänkuuluttaa sitä, että henkilöillä, joilla on alttiutta hermostua, on syytä tukeutua toiseen vanhempaan, kun hankalia tilanteita tulee. Rauhallinen kommunikaatio on haastavissa tilanteissa tärkeää.
Kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä kasvatuskeinona pitää edelleen 13 prosenttia vastaajista ja jopa 41 prosenttia suomalaisista on käyttänyt kuritusväkivaltaa lastensa kasvatuksessa.
Suomalaisten tietoisuus kuritusväkivallan laittomuudesta on heikentynyt. Vuonna 2012 sen laittomuudesta tiesi yhdeksänkymmentäseitsemän prosenttia ja nyt luku on pudonnut yhdeksäänkymmeneenyhteen prosenttiin.
Kuritusväkivalta on ollut Suomessa lailla kiellettyä vuodesta 1984.
Miesten ja naisten väliset erot suuria
Älä huuda, älä retuuta – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2025 -niminen selvitys pitää sisällään kyselyn, joka on toteutettu Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa Lastensuojelun Keskusliiton toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1057 15–79-vuotiasta suomalaista.
Ne, joilla on omaa kokemusta kurittamisesta, suhtautuivat kuritusväkivaltaan hyväksyvämmin ja myös käyttivät sitä enemmän.
Niistä vastanneista, joita vanhemmat olivat kurittaneet ruumiillisesti lapsuudessa, 44 prosenttia oli itsekin kurittanut lapsiaan.
Vastaajista 61 prosenttia oli itse kokenut kuritusväkivaltaa lapsuudessaan. Ne, joilla oli omakohtaista kokemusta kurittamisesta, suhtautuivat kuritusväkivaltaan hyväksyvämmin (24 prosenttia) ja myös käyttivät sitä enemmän (51 prosenttia).
Vanhemmista, jotka hyväksyvät ruumiillisen kurittamisen, 65 prosenttia on myös käyttänyt sitä.
– Lapsuudessa koettu henkinen ja fyysinen väkivalta ovat vahvasti ylisukupolvisia eli niistä tulee käyttäytymismalleja, Holmi kertoo.
Miesten ja naisten väliset erot ovat kasvaneet kuritusväkivaltaan suhtautumisessa ja käytössä.
Miehistä 22 prosenttia hyväksyy lasten ruumiillisen kurittamisen, kun taas naisista vain neljä prosenttia hyväksyy sen.