Yleisin vakavan työuupumuksen syy on liian suuri tehtyjen työtuntien määrä. Elämäntilanteella ja yksilöllisillä piirteillä on kuitenkin suuri merkitys työntekijän kuormituksen sietokyvyssä. Näin sanoo Tampereen yliopiston dosentti Marja-Liisa Manka, jonka erityisalaa on työhyvinvoinnin johtaminen.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Pauliina Mattila-Holapan mukaan ylitöitä tehdessä on tärkeää huolehtia, ettei tilanne ole jatkuva – kuormittavien työjaksojen välissä tulee olla myös palautumista mahdollistavia jaksoja.
Mattila-Holappa muistuttaa, että suurimmalla osalla ihmisistä on joskus stressioireita, ja varsinaisesta uupumuksesta onkin kyse vasta, kun oireilu on jatkunut pidempään.
Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 prosenttia kärsi vakavasta ja 23 prosenttia lievästä työuupumuksesta. Naisista vakavasta työuupumuksesta kärsi 3 prosenttia ja lievästä työuupumuksesta 24 prosenttia.
Ilmenemismuodot yksilöllisiä
Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret Punto kertoo työuupumuksen ilmenemismuotojen olevan yksilöllisiä. Joku kokee ensin uupumuksen fyysiset, toinen psyykkiset oireet.
– Vaikea ja pitkään jatkunut stressi saattaa johtaa esimerkiksi sydän- ja verisuonivaivoihin, eli pahimmillaan henkilön voi pysäyttää sydänkohtaus. Joskus keho vaatii pysähdyksen selkäkivun muodossa.
Itku- tai raivokohtaus töissä on Punton mukaan aina syy huolestua.
Seurauksena jopa työkyvyttömyys
Vaikka lääketieteellisissä tautiluokituksissa ei ole työuupumukselle omaa diagnoosia, työuupumus voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen, muistuttaa , Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori.