Kotiopetuksen valitsemisen taustalla voi olla esimerkiksi ideologisia tai uskonnollisia syitä.
Yhteensä 502 suomalaislasta ja -nuorta kävi viime vuonna kotikoulua, kertovat Tilastokeskuksen tiedot. Kotiopetuksen suosio on ollut nousussa jo pidempään, ja suosio kiihtyi entisestään vuonna 2020 koronapandemian alussa. Vuonna 2021 suosiossa tapahtui notkahdus, minkä jälkeen se lähti uudelleen nousuun.
On todennäköistä, että koronapandemian aikana kotiopetuksessa on ollut tilapäisesti suurempikin määrä oppilaita kuin mitä tilastoissa näkyy, mutta nämä lyhyet kotiopetusjaksot on saatettu luokitella etäopiskeluksi tai pitkiksi poissaoloiksi, kertoo opetushallituksen opetusneuvos Riia Palmqvist.
Palmqvistin mukaan opetushallitukseen tulee paljon kotiopetusta koskevia yhteydenottoja, ja näiden yhteydenottojen perusteella kotiopetuksen valitsemisen taustalla voi olla hyvinkin monenlaisia syitä.
– On uskonnollisia tai ideologisia syitä, joissa huoltajalla on ajatus siitä, että koulun opetussuunnitelma tai opetus ei vastaa esimerkiksi perheen arvoja.
Toinen merkittävä syy vaikuttaa olevan se, että entistä useammalla huoltajalla on mahdollisuus tehdä etätöitä, jolloin koulua saatetaan käydä pysyvästi tai esimerkiksi talvikausien ajan ulkomailla. Palmqvistin mukaan esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolla on suomalainen peruskoulu, jossa perusopetusta saa suoritettua samalla tavalla kuin Suomessakin – mutta koulu on niin suosittu, että osa oppilaista ei mahdu mukaan.
Saako kotoa tarpeeksi oppimisen tukea?
Kotiopetuksen valitsemisen taustalla voi olla myös esimerkiksi koulukiusaamista, koulurakennusten sisäilmaongelmia tai oppilaiden tavanomaista suurempi tuen tarve. Palmqvistin mukaan huoltajat saattavat olla koulun kanssa eri mieltä esimerkiksi tuen järjestämisestä.