11-vuotiaan Danialin perheessä puhutaan neljää kieltä – tutkija kertoo, miksi monikielisyys ei sekoita lasta

– Keskitytään esimerkiksi suomen kielen taitoon sen sijaan, että huomattaisiin, että lapsi saattaa osata vaikka kolmea muuta kieltä sen lisäksi. Totta kai suomen kielen oppiminen on koulussa tosi tärkeätä, mutta sen ei tarvitse silti tapahtua muiden kielten kustannuksella.

Lue myös: Suomi ottaa yhä Ruotsista mallia maahanmuuttajien kielenopetuksessa

Oppiiko monikielinen mitään kieltä kunnollisesti?

Rantasen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa elää edelleen sitkeänä ajatus siitä, että ei ole mahdollista puhua kunnolla tai oppia yhtä aikaa kuin yhtä kieltä.

– Ja se myytti on kyllä vahvasti kumottu. Eli on ihan mahdollista puhua ja oppia monia kieliä, eikä siitä ei ole ihmiselle mitään haittaa, Rantanen toteaa.

Myöskään ajatus siitä, että monikielinen ei osaa mitään kielistä täydellisesti, ei Rantasen mukaan pidä paikkaansa – varsinaisesti.

– Olen kuullut tätä paljon ja ehkä joskus itsekin niin ajatellut, mutta ehkä nykyisessä kielikäsityksessä ajatellaan, että ei edes ole mahdollista saavuttaa täydellistä kielitaitoa.

– Yksi myyteistä on siis se, että olisi joku jollain kielellä täydellisesti puhuja, mutta ainakaan vielä ei ole sellaista millään kielellä löydetty. Ehkä enemmän yritetään ajatella niin, että voi käyttää niitä resursseja, jotka missäkin tilanteessa toimivat parhaiten.

Rantasen mukaan monen kielen osaaja saattaa oppia kaikkia kieliä paremmin.

– Ainakin oma kokemukseni ja lähipiirin kokemus on se, että mitä enemmän osaa kieliä, sitä enemmän metatieto kielistä kehittyy. Sen avulla osaa ottaa erilaisia kieliä paremmin haltuun ja oppii myös analysoimaan niitä.

Lue myös: Pakistanista Suomeen muuttanut mies muutti nimensä saadakseen helpommin töitä: "Kenenkään ei tulisi suostua tähän"

Kaikki kielet eivät ole samanarvoisia

Työmarkkinoilla kielitaitoa pidetään suurena valttina. Rantanen muistuttaa, että ei kuitenkaan välttämättä kaikkea kielitaitoa, ainakaan Suomessa.

– Suomessa on tosi paljon rasismia, ja myös kielitaitoa vähätellään ja pahimmissa tapauksissa pidetään jopa haitallisena, hän toteaa.

– Rasismin päivittäisiä mikroaggressioreaktioita on muun muassa sellainen, että kielletään puhumasta vaikka bussissa jotain tiettyä kieltä. Tämä on tietysti tosi väärin, koska kaikki kielet ja kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita.

Rantasen mukaan kielteiset reaktiot kohdistetaan tyypillisesti Euroopan ulkopuolella, kuten Afrikassa ja Lähi-idässä, puhuttaviin kieliin, kuten arabiaan tai somalin kieleen.

Omaa äidinkieltä olisi ympäristön reaktioista huolimatta tärkeä arvostaa, koska esimerkiksi koulussa parhaiten pärjäävät ja oppivat tutkitusti ne, joilla on positiivinen suhde omaan äidinkieleen ja kulttuuriin.

Rantanen kertoo monien koulujen heränneenkin siihen, että on monikielisiä oppilaita.

– Tehdään erilaisia juttuja, ja yritetään ottaa kieliä siellä huomioon. Monesti on kuitenkin aina perheen päätös, miten he haluavat omaa kieltä arvostaa ja haluavatko [lastensa] vaikka osallistuvan oman kielen opetukseen.

Lue myös: Onko suomen oppiminen vaikeaa? Ei, jos me kaikki autamme maahanmuuttajia oppimaan, kuten tämä ystävällinen myyjä kahvilassa

Espanjasta pidetään

Anna Salvatierra kertoo, että hän itse on halunnut tukea lastaan pienestä asti puhumaan espanjaa.

– Haluan, että hänellä säilyy myös sukupolvien ketju toiselta puolelta perhettä, että hän pystyy olemaan tekemisissä isovanhempiensa kanssa ja pystyy kommunikoimaan muun suvun kanssa. Se on ollut minulle suurin motiivi.

Salvatierra sanoo tiedostavansa sen, että espanjan kieltä ei karsasteta samalla tavalla kuin joitain muita kieliä.

– Tiedostan sen, että meillä on käynyt tästä säkä. Espanja on semmoinen kieli, josta Suomessa pidetään todella paljon. Eli emme kohtaa ennakkoluuloja, mutta tiedän, että tämä on meillä myös etu. Senkin takia kaksikielisyys on toteutunut meillä hyvin, koska espanjasta saa niin paljon positiivista feedbackia [palautetta].

Auto ajoi taakse?

Salvatierran mukaan joskus käy heilläkin niin, että kielet alkavat sekoittua keskenään. Hän on kuitenkin pyrkinyt puhumaan itse mahdollisimman hyvää kieltä, että lapsikin oppisi sellaista.

– Kun olen ottanut tästä selvää ja tiedostanut asian, ei meillä kieli paljon sellaiseksi sekakieleksi mene – vaikka joskus vähän meneekin.

– Tulee vähän omiakin sanoja välillä. Lapsi saattaa vaikka kääntää jotain suoraan espanjasta suomeen. Kerran, kun hän halusi sanoa, että auto peruuttaa, hän sanoi, että auto ajaa taakse. Itse tajusin merkityksen, koska osaan espanjaa. Tällaisissa tilanteissa toisen kieltä pystyy myös korjaamaan.

Katso myös: Maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestyksestä heräsi huoli – mikä avuksi?  

8:38Raportin mukaan erityisesti suomea toisena eli S2-kielenä lukevat oppilaat jäivät selvästi jälkeen suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista lapsista. Haastattelussa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Ståhlberg.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Huomenta Suomen löydät MTV Katsomosta!