Ähtärin eläinpuiston johtaja lyö panda-ahdingon karut luvut tiskiin – tarvitaan 1,8 miljoonaa euroa, jotta Lumi ja Pyry voivat jäädä

MTV sai haltuunsa sähköpostin: Ähtärin pandoja uhkaa palautus Kiinaan, jos taloudellista tukea ei tule, varoittaa eläinpuisto 1:12
Video kertoo: Tästä Ähtärin eläinpuiston ahdingosta on kyse

Ähtärin eläinpuisto tarvitsisi seuraavan kahden vuoden aikana noin 900 000 euroa vuodessa pandojen asianmukaiseen hoitamiseen.

MTV Uutiset kertoi eilen, että Ähtärin eläinpuiston vetonaulapandoja Lumia ja Pyryä uhkaa palautus Kiinaan mahdollisesti jo vuodenvaihteen jälkeen, jos eläinpuistolle ei liikene taloudellista tukea.

Taustalla on syviä rahavaikeuksia. Eläinpuiston mukaan taloudellinen tilanne isopandojen laadukkaan ylläpidon takaamiseksi on vakavasti uhattuna kaikista pyrkimyksistä huolimatta. Vuonna 1973 perustetun eläinpuiston omistaa Ähtärin kaupunki.

MTV Uutiset kysyi tilanteesta lisätietoja eläinpuiston toimitusjohtajalta Arja Väliaholta, joka vastasi kysymyksiin sähköpostitse.

Paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta pandojen mahdollinen palauttaminen Kiinaan voitaisiin välttää? Onko summa sellainen, että sen voisi realistisesti kerätä yrityksiltä, jotka haluavat tukea pandoja?

– Seuraavan kahden vuoden aikana tarvittaisiin noin 900 000 euroa vuodessa. Tällä summalla pääsemme yli koronan invalidisoimasta taloustilanteesta. On silti olennaista ymmärtää, että tarvitsemme valtion tukea seuraavan kahden vuoden jälkeenkin, sillä pandojen suojelupäätös ja niiden tulo Suomeen on osa yhteistä maakuvaa ja diplomatiaa.

– Korostaisin myös, että laskelmamme ovat koko ajan perustuneet osaltaan valtion antamaan tukeen. Pelkällä omalla tulovirralla emme voi mitenkään pandakuluja kattaa. Lumin ja Pyryn hyvinvoinnista emme tingi missään olosuhteissa. 

Kerroitte saavanne puistolle myönnetystä 1,5 miljoonan koronatuesta vain osan, 200 000 euroa. Osaatteko tarkentaa, miksi summa on huomattavasti pienempi?   

– Kyseessä on eduskunnan päättämä harkinnanvarainen avustus, josta maa- ja metsätalousministeriö ei ole tehnyt myönteistä päätöstä. Me luotimme eduskunnan päättämään avustukseen ja nyt koemme, että olemme asian kanssa yksin. 

Onko koko asiasta viestitty Kiinaan? Kuka mahdollisesta pandojen palautuksesta päättää loppukädessä?  

– Pidämme luonnollisesti säännöllisesti yhteyttä Kiinaan jo ihan suojeluohjelmankin ympärillä. Pandojen palautuksesta joudumme päättämään me, sillä pandakaksikko asuu luonamme ja me kannamme kaikki puiston taloudelliset riskit.  

Paljonko pandojen ylläpito maksaa vuodessa ja kuinka pitkä sopimus on?

– Sopimus on 15 vuotta, ja siitä on jäljellä 11 vuotta. Pandojemme ylläpito maksaa vuodessa 1,5 miljoonaa euroa, joka sisältää kaikki pandojen hoitoon ja Pandataloon liittyvät kulut.

– Kaksikko viihtyy luonamme hyvin ja he saavat erinomaista hoitoa päivittäin leivottuine, vitamiinipitoisine pandakakkuineen niille rakennetussa, Kiinan ulkopuolella olevassa parhaassa Pandatalossa.

Mitä toimia on jo tehty tai tullaan tekemään, jotta pandat saataisiin pidettyä Suomessa?

– Olemme keskustelleet tilanteestamme kaikkien olennaisten tahojen kanssa: ministeriön, Business Finlandin ja lähetystön. Myös Suomen ja Kiinan välistä kaupankäyntiä harjoittavat yritykset tietävät ahdingostamme.

– Lisäksi olemme käynnistäneet varainkeruukampanjan Vieraile ja Välitä ry:n kautta, joka sekin voisi auttaa. Koemme, että olemme nyt tehneet kaiken voitavan ja nyt tulee malttaa hetki odottaa.

Kaupunginjohtaja kommentoi

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki toteaa Ylen haastattelussa, että eläinpuiston tilannetta ei saa päästää konkurssiin asti. Hänen nähdäkseen pandat palautetaan ennemmin Kiinaan kuin että eläinpuisto kaatuu. 

– Kyllä se (pandojen palautus) on yksi valitettavasti todellinen vaihtoehto, jos tämä joudutaan lopullisesti ratkomaan ja muuta ei olla saatu ratkaisun avaimiksi, Pienimäki kommentoi lauantaina Yle Uutisille.

Pandat saapuivat Kiinasta Suomeen tammikuussa 2018. 

Kyse on Kiinan harjoittamasta, niin sanotusta pandadiplomatiasta. Pandojen vuokraaminen ulkomaille on Kiinalle tärkeä keino maan imagon parantamiseksi ulkovaltojen silmissä.

Vastaavasti pandoja kohteisiinsa vuokraavat valtiot saavat eksoottisista eläimistä yleisömagneetin, kuten Ähtärinkin tapauksessa.

Lue myös:

    Uusimmat