Pandojen vuokraaminen ulkomaille on Kiinalle tärkeä keino maan imagon parantamiseksi ulkomaalaisten silmissä, arvioi Turun yliopiston Kiina-tutkija Jukka Aukia.
Suomikin saa torstaina oman osuutensa Kiinan pandadiplomatiasta, kun kaksi pandakarhua saapuu aamulla Helsinki-Vantaan lentokentälle, josta ne jatkavat matkaansa Ähtärin eläinpuistoon.
Kiinalaisia pandoja on tällä hetkellä vuokralla noin 15 maassa eri puolilla maailmaa.
– Kiina haluaa tällä tavoin välittää kuvaa vastuullisesta, ympäristöarvoja huomioon ottavasta maasta. Tällaisen kuvan välittäminen on Kiinalle tärkeää, kun otetaan huomioon maan vakava saastetilanne ja muut vastaavat ongelmat, Aukia sanoi.
Aukian mukaan pandadiplomatian perimmäisenä tavoitteena on ulkomaisen Kiina-kritiikin vaimentaminen ja kommunistisen puolueen yksinvaltaisen aseman pönkittäminen.
– Torjumalla läntistä kritiikkiä samalla estetään demokratian ja muiden läntisten arvojen valumista Kiinaan.
Aukia muistuttaa, että Kiina ei ole suinkaan ainoa maa, joka erilaisin keinoin pyrkii vaikuttamaan ulkomaalaisten mielikuviin maasta.
– Kyllähän Suomessakin maabrändityöryhmä haluaa viestiä Suomesta kuvaa puhtaan lumen maana, jossa taivas on sininen ja järvet puhtaita. Tällöin ei puhuta rakenteellisesta korruptiosta tai alkoholismista, vaan korostetaan hyviä puolia.
Norjalle ei pandoja?
Suomen pääsy Kiinan pandadiplomatian piiriin saattaa juontaa juurensa siihen, että Suomi ei ole kovin äänekkäästi kritisoinut Kiinan ihmisoikeuspolitiikkaa tai yhteiskunnan muita epäkohtia.
– Norjalle ei ole todennäköisesti tulossa pandoja lähiaikoina, Aukia sanoo ja viittaa Norjan ja Kiinan erimielisyyksiin viime vuonna kuolleen rauhannobelisti Liu Xiaobon kohtelusta.
Kiinalle on ominaista niin sanotun pehmeän voiman käyttö. Euraasian kaksi suurvaltaa poikkeavat Aukian mukaan vaikutuskeinoiltaan merkittävästi toisistaan.
– Siinä missä Kiina haluaa herättää positiivisia mielikuvia, Venäjä harjoittaa rikkovaa politiikkaa, käyttää sotilaallista voimaa ja pyrkii aiheuttamaan epävakautta.
Presidenttien asialistalle
Ympäristöjärjestö WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mielestä Kiinan pandadiplomatia on luonnonsuojelun näkökulmasta myönteinen ilmiö, sillä se on nostanut uhanalaiset eläimet valtiojohtajien tapaamisten asialistalle.
Pandakarhut olivat esillä esimerkiksi Sauli Niinistön ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin tapaamisessa Helsingissä viime vuonna.
– Toivottavasti tämän huomion myötä myös luonnossa elävät jättiläispandat saavat osakseen huomiota ja suojelua, Luukkonen sanoi.
Luukkosen mukaan ulkomaisten eläintarhojen pandoista maksamasta vuokrasta merkittävän osan on määrä päätyä Kiinassa luonnonvaraisina elävien pandojen suojelun rahoittamiseen.