Energiateollisuus turhautui datakeskus-veivaukseen: "Erittäin huono signaali Suomesta"

Nyt siis sähköverohuojennus on poistumassa heinäkuun alussa, mutta uusi tukimalli ei ehdi voimaan hallituksen kiistan vuoksi.

– Emmekö osaa päättää, että haluammeko tänne datakeskuksia, vaiko emme? Ja tuemmeko niitä, ja jos tuemme, niin miten, Leskelä kysyy.

– Tämä tekee Suomesta hankalan ympäristön investoida. Olisi tärkeää, että saataisiin asiat päätettyä, ja mentäisiin eteenpäin.

"Ei pois muista investoinneista"

Datakeskusten hyödyistä ja haitoista on käyty viime viikkoina aktiivista keskustelua. 

Muun muassa Risto Siilasmaa sanoi HS:n haastattelussa, että datakeskukset kuluttavat niin paljon energiaa, että kansantaloudellisesti hyödyllisempiä investointeja ei välttämättä saada, koska vihreästä sähköstä tulee pulaa. 

Myös valtiovarainministeriön mukaan datakeskusten työllisyys- ja talousvaikutukset ovat vähäiset suhteessa siihen, kuinka paljon ne kuluttavat sähköä, ja vievät sähköverkon siirtokapasiteettia.

Energiateollisuus kannattaa datakeskusten houkuttelemista Suomeen.

Datakeskusinvestoinnit eivät ole pois muista investoinneista, vaikka ne kuluttavatkin sähköä, ja vievät sähköverkon siirtokapasiteettia, Leskelä sanoo.

– En näe, että millään tavalla datakeskusinvestoinnit olisivat pois muista investoinneista. Päinvastoin, datakeskusinvestoinnit tuovat merkittävästi energiainvestointeja, Leskelä sanoo.

Leskelän mukaan datakeskusinvestoinnit Suomeen kannustavat siis rakentamaan uutta sähköntuotantoa.

Tätä olisi luvassa

Leskelän mukaan nykyisten arvioiden perusteella datakeskukset voisivat tulevaisuudessa kuluttaa noin 20 terawattituntia vuodessa, eli noin neljänneksen Suomen nykyisestä sähköntuotannosta. 

Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaista puhtaan sähkön tuotanto, ja sähkön tuotannon lisääminen riippuu muun muassa siitä, saadaanko Suomeen sähkö kuluttavia investointeja, kuten datakeskuksia, ja teollisuuden investointeja.

– Tässä on sellainen harha, että meillä olisi niukkuutta sähköstä, ja tuota niukkuutta jaettaisi uusien toimijoiden kanssa. Näin ei ole, vaan tänne syntyy uutta puhdasta sähköntuotantoa, Leskelä sanoo.

– Sähköntuotanto rakentuu sen mukaan, paljonko meillä on kulutusta. Meillä on erittäin paljon sähköntuotantohankkeita valmiina datakeskuksia ja muuta sähkökulutuksen kasvua varten.

Datakeskusselvityksen mukaan datakeskusten kapasiteetin kaksinkertaistuminen nykyisestä voisi nostaa sähkön vuosikeskihintaa yli kymmenen prosenttia, jos datakeskusten joustoa sähkökulutuksessa ei huomioida.

Leskelä ei halua arvioida tarkkaan datakeskusten vaikutusta sähkön hintaan.

– On tietenkin mahdollista että sähkön hinta nousee jonkun verran, ja voi olla, että datakeskuksilla on siinä jokin merkitys, mutta mitään isoa huolta sähkön hinnan merkittäväst noususta ei mielestäni ole, Leskelä sanoo.

– Sähkön hintaan ei tule merkittävää vaikutusta sen vuoksi, että uutta tuotantoa syntyy vastaavasti, ja tuotanto on kilpailukykyistä. Siinä mielessä en näe erityistä syytä olettaa, että hinnat merkittävästi nousisivat.

Veropomo ärähti

Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura kommentoi tällä viikolla, että Suomessa toimivat datakeskukset tuottavat valtiolle tällä hetkellä hyvin vähän verotuloja. 

Heikura kertoo MTV Uutisille, että viimeisimpien, vuoden 2024 tietojen perusteella Suomessa tuolloin toimivat 37 datakeskusta maksoivat yhteisöveroa Suomeen yhteensä 7,7 miljoonaa euroa.

– Tämän hetken analyysin perustella verotuotot ovat kyllä vähäisiä, hän sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa toimii 44 datakeskusta, ja lisäksi rakenteilla on 14, ja suunnitteilla 41 datakeskusta, Heikura kertoo.

– Aika paljonhan niitä on tulossa. Ovatko ne kaikki sellaisia mitä tänne halutaan, hän pohtii.

Heikuran mukaan datakeskusyritysten vähäisiä verotuottoja selittävät muun muassa se, että datakeskusyritykset voivat vähentää voitostaan muun muassa rakentamisvaiheen menoja.

Suomessa toimii tällä hetkellä 44 datakeskusta, joista suurin osa työllistää alle 20 henkilöä. Seitsemän datakeskusta työllistää yli 20 henkilöä, ja yksi datakeskuksista yli sata henkilöä. 

Datakeskuksille on kuitenkin myös välillisiä vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen.