Ahdistaako paluu toimistolle etätöiden jälkeen? Psykologi muistuttaa: "Usein tällainen ahdistus lievittyy muutamissa viikoissa"

Etätöistä työpaikalle palaaminen voi tuntua joistain ahdistavalta. Organisaatiopsykologi muistuttaa, että muutoksista on luonnollista ahdistua. Yleensä tunne menee ohi muutamissa viikoissa.

Kansallinen etätyösuositus päättyy 15. lokakuuta. Ajatus toimistolle paluusta voi tuntua työntekijästä ahdistavalta, etenkin jos takana on pitkä, kenties jopa yli puolentoista vuoden etätyöjakso. Kysyimme Terveystalon organisaatiopsykologi Outi Ikoselta, miten etätöissä ollut työntekijä voi lievittää toimistoarkeen palaamisen mahdollisesti tuottamaa ahdistusta.

Ahdistuksen tunteelle voi olla monia syitä

Aivan ensiksi Ikonen kehottaa pohtimaan syitä sille, miksi ajatus työpaikalle palaamisesta herättää ahdistuneisuuden tunnetta. Tälle voi toki olla monia syitä.

Yksi syy voi olla se, että muutos ylipäätään ahdistaa, ja Ikonen muistuttaakin, että muutosten äärellä ahdistuminen on täysin luonnollista. 

Uudenlainen tilanne voi tuottaa ahdistusta myös siinä tapauksessa, että muutos olisi toivottukin ja olisi odottanut kovasti pääsevänsä jälleen näkemään työkavereita. 

– Siinä joutuu silti toisella tavalla orientoitumaan ja miettimään siirtymiset ja että löytyykö sieltä toimistolta työpistettä, Ikonen kertoo. 

Myös oma terveys voi huolettaa

Ikosen mukaan on hyvä pohtia, liittyykö ahdistus terveysturvallisuuteen. Vaikka koronatilanne on ollut rauhoittumaan päin, ajatus ihmisten keskellä olemisesta voi herättää huolta suuremmasta riskistä saada koronatartunta. Tällaisia tuntemuksia voi tulla, vaikka olisikin ottanut rokotteet.

Tähän liittyen työntekijää voi myös mietityttää se, miten toimistolla voisi käyttäytyä mahdollisimman koronaturvallisesti. Milloin esimerkiksi maskia pitäisi käyttää?

Etätöissäkin kannattaa pitää huolta työergonomiasta. Katso vinkit videolta! Juttu jatkuu videon alla.

11:31

Etätyön tuoman vapauden menettäminen voi huolettaa

Etätyö on voinut antaa kotityöläiselle varsin vapaat kädet: työntekijä on kenties voinut itse päättää, miten työnsä rytmittää ja missä töitä tekee. 

– Etätyöaika on ollut jollain tapaa aika yksilöllistä työskentelyn aikaa, Ikonen pohtii.

– Monilla se on saattanut olla hyvinkin itsenäisesti joustavaa. 

Näin ollen ajatus toimistolle palaamisesta voi ihmisen mielessä liittyä pelkoon siitä, että työpaikalla omaa työtä aletaan kontrolloida enemmän kuin etätöissä. Toimistolle palaavaa voi mietityttää, tuleeko työhön enemmän säätelyä sen suhteen, miten ja missä töitä saa tehdä.

Monilla työpaikoilla pohditaankin nyt niin sanotun uuden normaalin ajan hybridityöskentelyohjeistuksia: kuinka monta päivää viikosta ollaan etänä ja montako lähityöskentelyssä?

– Tällainen voi tuoda tunteen, että nyt aletaan rajoittamaan niin sanotusti saavutettua autonomiaa ja vapautta.

Onko minulle enää paikkaa toimistolla?

Kolmas Ikosen pohtima syy voi olla sekin, mitä mediassa on nyt leikkisästi nimitetty koppihipaksi: löytyykö toimistolta enää paikkaa, johon istahtaa, saati mennä puhumaan rauhassa puheluita tai keskittyä työhön? Kun yhtäkkiä tullaankin rytinällä toimistolle, voi työntekijää mietityttää, onko siellä paikkoja kaikille. 

– Itse kutsun sitä leikkisästi tuolileikiksi. Korona-aikana on kenties saatettu supistaa työskentelytiloja.

Hälinän keskellä oleminen voi kuormittaa

Entä miksi päivä toimistolla voi tuntua raskaalta pitkän kotityöskentelyn jälkeen?

Ikonen arvelee tämän liittyvän osittain siihen, että toiset ovat introvertimpeja kuin toiset. Kun ihminen on ollut paljon itsekseen rauhassa keskittyen töihin, voi eri tavalla ihmisten kanssa oleminen olla kognitiivisesti erittäin kuormittavaa. Työpaikalla työntekijän täytyy ihan eri tavalla lukea sosiaalisia vihjeitä kuin ennen. 

Joillekin tällainen muutos voi tuntua raskaalta.

– Humoristisesti on todettu, että etätyöaika on voinut introverteille olla hyvinkin mieluisaa. 

Keinoja ahdistuksen lievittämiseen

Toimistolle paluun mahdollisesti tuottamaa ahdistusta voi koettaa lievittää itse. Ikonen antaa siihen muutamia vinkkejä.

  • Ole ymmärtäväinen itseäsi kohtaan

Aivan ensiksi olisi Ikosen mukaan tärkeää yrittää ymmärtää omia tunteitaan ja olla armollinen itseään kohtaan: ei nimittäin ole ihme, jos toimistolle palaaminen ahdistaa. Onhan se muutos. 

– Eikä koronan suhteenkaan tilanne ole kuitenkaan ohi, kun palataan uuteen normaaliin. Epävarmuutta on edelleen ilmassa sen suhteen, määrätäänkö rajoituksia uudestaan ja miten tilanne ylipäätään etenee.

Omiin tuntemuksiin kannattaa siis suhtautua ymmärtäväisesti. Ahdistus vain pahenee, jos sen takia syyttelee itseään ja miettii, että ei näin saisi ajatella. 

– Suosittelen suhtautumaan omaan kokemukseen hyväksyvästi ja luottamaan siihen, että ajan myötä se helpottuu.

  • Järjestä mukavia kohtaamisia työkavereiden kanssa

Itse voi myös pyrkiä järjestämään työhön lähityöyhteisön kanssa asioita, jotka luovat hyvää energiaa ja innostuneisuutta. Tällainen voi olla esimerkiksi vapaamuotoinen rento kohtaaminen kollegoiden kanssa lounaalla lähiravintolassa. 

Ikosen mukaan tällaiset hetket voivat auttaa huomaamaan, että on hauskaa olla rennosti yhdessä pitkästä aikaa. Teams- ja Zoom-palaverit ovat saattaneet olla melko jäykähköjä tilaisuuksia. Mukavat yhteiset hetket työkaverien kanssa voivat muistuttaa oman työn hyvistä puolista. 

  • Myös innostavat kokoukset voivat auttaa

Vapaamuotoisten tapaamisten lisäksi Ikonen suosittelee kehittämään työkaverien ja lähitiimin kanssa myös innostavia kokouksia. 

– Tutkimusten mukaan uuden ideointi, suunnittelu ja innovointi onnistuu paremmin fyysisissä lähitapaamisissa kuin etäyhteyksillä, hän kertoo.

Ikonen kehottaa järjestämään porukalla sessioita, joissa päätetään yhdessä tarttua johonkin kiperään ongelmaan tai kehittämistä vaativaan asiaan. Sitten vain yhdessä ideoimaan!

Kokoustilanteistakin voi koettaa tehdä mahdollisimman mukavia hetkiä. Siihen voi auttaa esimerkiksi se, että olisi mukava tila kokoustaa. 

Ikonen kertoo, että muitakin konkreettisia innovointipalaverin piristyskeinoja toki on.

– Voidaan vaikka nyyttäriperiaatteella tuoda sinne vähän kahvileipää ja sitten sokerihumalan voimalla ideoida. Silloin saattaa huomata, että olihan tässä lähityöskentelyssä paljon hyviä puolia, hän kertoo pilke silmäkulmassa.

  • Ota huolettavat asiat puheeksi

Työntekijän mieltä voi askarruttaa esimerkiksi se, miten nyt hybridimallin aikaan toimitaan, mitkä ovat käytännöt ja miten kommunikoidaan. Ikonen suosittelee ottamaan mietityttävät asiat rohkeasti puheeksi lähiesihenkilön kanssa.

– Jotkut asioista voi sopia oman esihenkilön kanssa kahden kesken ja osa vaatii koko tiimin kanssa yhdessä miettimistä, että miten me nyt työn uudessa normaalissa toimitaan.

Ahdistus menee yleensä ohi

Toimistolle palaamisen aiheuttama ahdistus yleensä lievenee, kun menee paikan päälle ja näkee, että kaikki alkaa sujua ja että siellä on ihan hyvä olla. 

– Kun sitten vaan lähtee, huomaa, ettei se ollutkaan niin mahdotonta.

– Usein tällainen ahdistus lievittyy muutamissa viikoissa.

Tarvittaessa apua kannattaa hakea

Voi käydä niinkin, että töihin palaamiseen liittyvä ahdistus kestää viikkoja tai on ylipäätään hyvin voimakasta. Työntekijästä voi jopa tuntua, että töihin ei kerta kaikkiaan pysty menemään. Tällaisissa tapauksissa asia kannattaa ilman muuta ottaa puheeksi esihenkilön kanssa ja kääntyä työterveyden puoleen. 

Ahdistuksen taustalla voi olla muitakin syitä kuin pitkä etätyöaika. Korona-aika on lisännyt mielenterveyspuolen oireilua, kuten kriisiajat yleensäkin.

– Niinpä voi olla, että työntekijä todellakin tarvitsee tukea, että on monenlaista kuormittumista eikä ole pelkästään toimistolle paluusta johtuvaa muutostilannetta.

Ikonen suosittelee matalalla kynnyksellä hakemaan työterveyshuollosta keskustelutukea. Lääkärin tai hoitajan lähetteellä voi päästä työterveyspsykologin vastaanotolle.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja