Korona-aika ruuhkautti mielenterveyspalvelut, nyt suurimmassa hädässä ovat nuoret aikuiset: "Voisime kysyä ihmisiltä enemmän, mitä kuuluu, miten voit"

8:10
Korona-aika ruuhkautti mielenterveyspalveluita. Uutisaamussa ihmisten hädästä puhuivat Terveystalon johtava psykologi ja Suomen Mielenterveys Ry:n kriisipuhelintoiminnan päällikkö.

Korona-aika on ruuhkauttanut mielenterveyspalvelut. Tällä hetkellä erityisesti nuoret aikuiset hakeutuvat apuun. Psykologi ja kriisipuhelintoiminnan päällikkö kertoivat MTV:n Uutisaamussa, miten korona-ahdistusta voi helpottaa ja miten lähipiiri voi tukea masentunutta.

Kun korona iski päälle puolitoista vuotta sitten, moni toivoi sen olevan vain nopea tautipyrähdys. Mutta toisin kävi. Nyt rajoitukset ja pelko sairastumisesta ovat jatkuneet jo niin pitkään, että osa ihmisistä on menettänyt toivonsa.

– Koronassa raskainta ovat olleet epävarmuus ja tilanteen pitkäkestoisuus, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen toteaa.

– Jos kriisitilanteessa, vaikka se olisi vakavakin, on selkeä alku ja loppu, sopeutumisprosessi lähtee käyntiin heti. Jos me joudumme pitkään venymään ja venymään ja elämään epävarmuudessa ja eristyksissä toisista ihmisistä, se kuormittaa. Ihmisten tilanteet ovat erilaisia, mutta yhteistä on se, että tämä vie psyykkistä energiaa koko ajan, kun pitää sopeutua uuteen.

Kriisipalveluun soittavat nyt nuoret aikuiset

Suomen Mielenterveys Ry:n kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kertoo, että korona-aikana kriisipuhelimeen on tullut valtavan paljon puheluita, eikä niiden määrä ole vieläkään kääntynyt laskuun.

– Puheluiden määrä vain nousee ja ihmisten pahoinvointi ikävä kyllä lisääntyy, eli ei näytä tulevan laskua ja tasankoa. Ennen kaikkea meille tuntuvat soittavan nyt nuoret aikuiset, alle nelikymppiset. Nimenomaan itsetuhoisia ajatuksia on.

Myös Terveystalon matalan kynnyksen palvelujen suosi on kasvanut korona-aikana nopeasti, ja myös sen "isossa datassa" näkyy nuorten aikuisten asiakkaiden määrän lisääntyminen. 

— Sanoin keväällä, että heikot signaalit huonovointisuuden aivan eri tasosta alkoi näkyä ja esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia oli paljon. Se kertoo valtavasta pahoinvoinnista, joka on alla, Turunen toteaa.

Turunen kiittelee niitä, jotka ottava mielenterveyspalveluihin yhteyttä.

— Sen kynnyksen ylittäminen, että sanoo sanoiksi (ongelmansa), on ihan mahtava asia.

Masennus ja ahdistus suurimmat ongelmat

Turusen mukaan tällä Suomessa ehdottomasti suurimmat mielenterveysongelma ovat ahdistuneisuushäiriöt ja masennukset.

– Toisaalta ne ovat maailmanlaajuisia (ongelmia). Maailman terveysjärjestö WHO varoitti jo vuosi sitten siitä, että koronapandemia tulee aiheuttamaan mielenterveyskriisin ja nyt se on meneillään.

Turunen kertoo, että mielenterveysongelmat ovat olleet muutenkin viime vuosina kasvussa. Toisaalta kyse voi hänen mukaansa olla siitäkin, että nyt ihmiset hakeutuvat hanakammin hoitoon. 

— Sekin tiedetään, että vain puolet niistä, joilla olisi oikeasti hoidettavissa oleva sairaus ja mielenterveyden häiriö, hakeutuvat hoitoon tai pääsevät hoidon piiriin. 

”Ollaan toisillemme läsnä”

Mieli Ry:n Susanna Winter korostaa sitä, että oman tilanteen selvittämisessä tärkeintä on kohtaaminen, ei välttämättä se, puhuuko asiasta mielenterveyden asiantuntijalle vai ystävälle tai sukulaiselle. 

Jos taas joku puhuu hädästään läheiselle, hän voi ottaa sen kunnia-asiana.

– On arvokasta, että joku avautuu sinulle ja kokee, että olet luottamuksen arvoinen. 

Winter kehottaa keskustelun kohdetta olemaan tilanteessa rauhallinen.

— Usein ihminen vähän hätääntyy tilanteessa, jossa joku kertoo hänelle jotain hyvin vahvaa. Mutta jos joku puhuu itsetuhoisuudesta, se ei tarkoita sitä, että hän on tekemässä itsemurhaa. Eli kannattaa olla rauhallisesti hänen kanssaan ja jutella ja kysyä. Miettiä yhdessä, mitä tästä eteenpäin ja mihin olla yhteydessä. Toista ei saa jättää yksin. 

— Ylipäätään me voisime kysyä ihmisiltä enemmän, mitä kuuluu, miten voit, olen huolissani sinusta. Ollaan toisillemme läsnä, ettei kukaan jäisi yksi, ja lähdetään hakemaan apua, jos sitä tarvitaan.

Terveystalon Tuija Turunen tähdentää, että suurin osa ihmisistä selviää poikkeustilantakin ja sopeutuu. Mieltään voi suojella pitämällä mahdollisimman hyvää huolta perusarjesta.

– Että päivässä on mielekästä tekemistä, syö ja nukkuu ja on sosiaalisia suhteita. Kannattaa rohkaista itseään olemaan ihmisten kanssa rajoitusten mukaisesti, ettei siihen tule kynnystä, ettei uskallakaan lähteä. Sitäkin on nyt liikkeellä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja