Ahdistaako kevät? Suomalaisilla suuri riski sairastua vuodenaikamasennukseen

Kevään tuoma valoisuus saa enemmistön suomalaisista piristymään. Osalla nopeasti kasvanut valon määrä saa kuitenkin kehon ja elämänrytmin sekaisin, mikä aiheuttaa väsymystä, jaksamattomuutta ja jopa masennusta. Kevätmasennuksesta voi kärsiä, vaikka muina vuodenaikoina jaksaisi hyvin.

– Kyse on vuodenajasta riippuvaisesta mielialahäiriöstä, jota esiintyy voimakkaan valoisuuden aikaan eli maalis–kesäkuussa. Myös monen masennuksesta kärsivän oireet voivat pahentua keväisin, kertoo Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri Olli Piirtola.

Kevätmasennuksen vastakohta on kaamosmasennus. Valon voimakkaat muutokset vaikuttavat keskushermostomme toimintaan ja aivojen välittäjäaineiden, kuten mielialaa säätelevän serotoniinin tasoon.

– Kevätmasennusta esiintyy alueilla, joissa valoisuus vaihtelee suuresti eri vuodenaikoina. Pohjoisilla alueille, kuten Suomessa, vuodenaikamasennukseen sairastutaan jopa seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin vaikka Floridassa. Pimeän aikaan serotoniinin taso laskee, kun taas valaistuksen lisääntyessä se alkaa vähitellen nousta. Jos pohjalla on masentuneisuutta, voi serotoniinin tason nousu antaa sysäyksen masennukselle, Piirtola sanoo.

Valo sotkee unen

Valon lisäksi kevätmasennukseen liittyy sosiaalisia tekijöitä. Pidemmät päivät ja valo houkuttelevat ihmiset valvomaan pidempään, minkä takia yöunet voivat jäädä talviaikaa lyhyemmiksi. Myös muiden virkeys vaikuttaa Piirtolan mukaan masentujien mielialaan.

– Masentujat kokevat paineita piristyä ja jaksaa paremmin keväällä, kun monet muut hehkuttavat virkeyttään. Usein kyse voi kuitenkin olla kevätmasennuksen sijaan kevätväsymyksestä, joka on oireiltaan lievempää ja johtuu selkeämmin kiireestä ja uniongelmista.

Kevätmasennuksen oireet voivat olla samoja kuin normaalin masennuksen: mieliala laskee, ärtyneisyys lisääntyy ja itku voi tulla yllättäen. Masentunut voi kärsiä myös uniongelmista, motivaation puutteesta, voimattomuudesta ja synkistä ajatuksista.

– Usein kevätmasennus alkaa unen häiriöillä, kuten liikaunisuudella tai unettomuudella. Muut oireet voivat kehittyä uniongelmien rinnalla joko hieman perässä tai samanaikaisesti, Piirtola sanoo.

Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio parasta ennaltaehkäisyä

Kevätmasennukseen hyviä hoitokeinoja ovat säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio. 

Mielialat vaihtelevat jokaisella ihmisellä päivästä toiseen, joten alakuloinen olo silloin tällöin ei tarkoita välttämättä masennusta. Piirtolan mukaan väsymys ja alakulo tulee kuitenkin ottaa tosissaan.

– Hoitoon kannattaa hakeutua viimeistään silloin, kun toimintakyky alkaa kärsiä: jos et jaksa enää töissä tai kotona normaalisti, tai ajatukset alkavat kiertää kehää ikävissä mielikuvissa.

Tärkein hoitokeino kevätmasennukseen on, että kertoo voinnistaan muille eikä jää yksin jaksamisensa kanssa. Myös terveelliset elämäntavat auttavat monia. 

– Yleisesti kannattaa pitää mielessä ravinto- ja liikuntasuositukset. Vähäinen liikunta altistaa masennukselle, kun taas säännöllinen ja riittävän raskas liikunta jopa suojaa masennukselta. Myös D-vitamiinin ennaltaehkäisevä käyttö syksystä kevääseen auttaa monia, Piirtola sanoo.

Lähde: Terveystalo