Toistuvien painajaisten taustalla voi olla masennusta tai ahdistusta.
Lähes joka toinen suomalaisaikuinen näkee painajaisia ainakin kerran kuukaudessa. Noin neljä prosenttia väestöstä näkee niitä usein.
Painajaiset ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen. THL on tutkinut suomalaisten painajaisia vuodesta 1972 asti terveystutkimuksin, joissa on ollut mukana lähes 80 000 suomalaista.
Partosen mukaan toistuvien painajaisten taustalla voi olla masennusta, ahdistusta, päihteiden käyttöä tai traumaattisia kokemuksia.
Painajaiset sisältävät usein epätodellisilta, fyysisiltä uhkilta pakenemista ja puolustautumista, mutta niissä koetaan myös todellisia, arkielämän ongelmia. Esimerkiksi koronapandemia tuli hyvin vahvasti suomalaisten uniin ja lisäsi painajaisia tällä vuosikymmenellä.
Pandemian aikaisissa painajaisissa nähtiin selvästi tavallista enemmän vakavaa sairastumisen uhkaa.
– Pandemia muutti ihmisten arkielämää huomattavasti kaikkine rajoituksineen. Aluksi ei tiedetty, kuinka vaarallinen tauti se on ja miten siltä pystyy suojautumaan, mikä lisäsi stressiä. Stressi herkästi muuttaa tavallisia unia painajaisuniksi, Partonen sanoo.
Turun yliopistossa käynnissä olevan tutkimuksen perusteella myös Ukrainan sota on lisännyt suomalaisten painajaisia. Tutkimuksessa on mukana vain joitakin satoja suomalaisia, mutta Turun yliopiston erikoistutkija Nils Sandman uskoo, että ilmiö on todennäköisesti laajempikin.