Afrikassa vasta suunnitellaan koronarokotusten aloittamista – rokoteskeptisyys ja saatavuuspula hidasteina

– Mekin jonotamme kuolemaan – odotamme vain, milloin oma päivämme koittaa, Nthabeleng sanoo.

Uutistoimisto AFP:n haastattelema viisivuotiaan tytön äiti ei esiinny omalla nimellään, koska haastattelujen teko sairaaloista on kielletty.

Etelä-Afrikan terveydenhoitojärjestelmä on maanosan parhaita, mutta myös kaikista Afrikan koronatartunnoista ja -kuolemista liki puolet on kirjattu juuri siellä.

Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhemman tutkijan Liisa Laakson mukaan asiaa selittänevät Etelä-Afrikan vilkkaamat kansainvälisen yhteydet, mikä taas voi olla kääntäen syy sille, että monissa muissa Afrikan maissa tartuntoja on vähemmän.

Länsimaissa määrätyt koronasulut ja matkustuskiellot ovat supistaneet vähiä yhteyksiä entisestään.

Ei hoivakotiongelmaa

Laakson mukaan myös Afrikan keskimäärin nuorempi väestö suhteessa länsimaihin voi selittää lievempää taudinkuvaa.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteetkin ovat niin erilaista kuin länsimaissa. Ei Afrikassa samanlaista ikääntyneiden ihmisten hoivakotiongelmaa voi syntyä niin kuin täällä Ruotsissa, tai Belgiassa.

Vanhukset asuvat monesti perheidensä kanssa, Laakso kertoo puhelimitse Uppsalasta.

Tutkijan mukaan raadollisesti voisi todeta, että jos esimerkiksi tehohoidon kapasiteetti on valmiiksi hyvin alhainen, niin ei sen ylikuormituskaan hyppää silmille samoin kuin vaikka Yhdysvalloissa.

Lue myös: Lääkejätti Johnson & Johnson hakee koronarokotteelleen hyväksyntää Yhdysvalloissa – jääkaapissa säilyvää rokotetta tarvittaisiin vain yksi annos

Laakson mukaan koronapandemia on vaikuttanut Afrikkaan pahiten talouden kautta, kun kaupankäynti, turismi ja muu liikkuvuus ovat vähentyneet.

Siksi rokotuksiakin tarvitaan.

– Jos tällainen rokotenationalismi jatkuu, niin sehän tarkoittaa, että Afrikan kanssa ei voida palata normaaliin kanssakäymiseen vielä pitkään aikaan, Laakso pohtii.

Kyseessä ei ole pelkästään Afrikan etu.

Jos pandemiatilanteessa tauti jää pyörimään väkirikkaaseen maanosaan, siellä voi kehittyä yhä uusia virusmutaatioita, jotka leviävät aikanaan myös muualle.

Kiina lupaillut rokotteita

Laakson mukaan rokotteiden suhteen kysymys on saatavuuden lisäksi siitä, kuka rokotukset maksaa.

Tutkija ennustaa, että jos rokotteita ei tule Afrikkaan länsimaista, niin ne hankitaan sitten Kiinasta.

Kiina toimitti jo keväällä hanakasti muun muassa hengityssuojaimia eri Afrikan maille ja on lupaillut Afrikan olevan painopistealue myös rokotustoimituksissa.

–Jos kiinalaiset saavat tuotantokapasiteettinsa niin isoksi, että rokotetta riittää, niin se on kyllä hyvä sauma Kiinalle lisätä vaikutusvaltaansa pehmeällä diplomatialla, Laakso ennustaa.

Lue myös: Presidentti Niinistö kommentoi Sputnik-rokotetta – torjuu rokotediplomatian: "Rokotteita käytetään viruksen voittamiseksi"

Esimakuna tästä pienessä Seychellien saarivaltiossa rokotukset on jo aloitettu kiinalaisvalmisteella.

Laakso arvioi, että rokotusten toteuttamiseen Afrikasta löytyy kyllä kohtuullisen hyvää infrastruktuuria ja myönteistä suhtautumista muun muassa aiempien epidemioiden kokemusten perusteella.

Väärä tieto lietsoo rokote-epäilyjä

Toisten tietojen mukaan valeuutisten ja salaliittoteorioiden vauhdittamat rokote-epäilyt ovat saaneet koronan tapauksessa kaikupohjaa myös Afrikassa.

Yhden suositun harhaluulon mukaan koronarokotteet ovat juoni, jolla halutaan hillitä maanosan väestönkasvua.

– Skeptismin taso on korkea, sanoo luottamusta rokotteisiin edistävä Convince-kampanjan Afrikka-strategisti Ayoade Alakija AFP:lle.

Hänen mukaansa monessa tapauksessa on kyse yleisestä epäluulosta viranomaisia ja päättäjiä kohtaan.

Toisaalta joissain tapauksissa harhaluulot ovat lyöneet läpi myös korkealla tasolla: Tansanian presidentti John Magufuli on esimerkiksi todennut koronarokotteiden olevan "terveydelle vaarallisia".

Rokotteisiin suhtautumisesta on vaikea saada luotettavaa kokonaiskuvaa. Joulukuussa Africa Centres for Disease Control julkisti 18 maasta tuloksia, joiden mukaan vain neljäsosa vastanneista pitää koronarokotteita turvallisina.

Toisaalta turvalliseksi koetun rokotteen olisi valmis ottamaan neljä viidestä.

WHO:n Afrikan-rokotekoordinaattorin Richard Mihigon mukaan mantereella suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti rokotusiin, mutta sielläkin huhut leviävät verkossa tehokkaasti. 

Monesti väärät käsitykset ovat tuontitavaraa.

Esimerkiksi viime keväänä kaksi ranskalaista tiedemiestä aiheutti paljon vahinkoa ehdottamalla televisiossa, että lääkeyhtiöt testaisivat rokotteita ensin Afrikassa.

– Ihmiset sanoivat, että no niin: nyt on todistettu, että afrikkalaisia käytetään koe-eläiminä, Mihigo kuvaili AFP:lle reaktioita.