Afrikassa vasta suunnitellaan koronarokotusten aloittamista – rokoteskeptisyys ja saatavuuspula hidasteina
All Over Press
Julkaistu 06.02.2021 09:14
MTV UUTISET - STT
Koronaepidemian alkaessa viime keväänä taudin pelättiin romahduttavan köyhien Afrikan maiden heikot terveydenhuoltojärjestelmät.
Toistaiseksi tauti on kuitenkin kohdellut maanosaa suhteellisen lievästi.
Afrikassa on kirjattu vain noin neljä prosenttia maailman koronatartunnoista ja -kuolemista eli vähemmän kuin pelkästään Britanniassa.
Afrikan eteläosassa uuden virusvariantit ovat kuitenkin kiihdyttäneet taudin toista aaltoa. Huolta tulevasta lisää myös koronarokotteiden heikko saatavuus ja "rokotenationalismi".
Monissa maissa rokotusten aloittaminen siintää vasta kuukausien päässä.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että mantereen väestöstä noin 30 prosenttia saattaisi olla rokotettu tämän vuoden loppuun mennessä.
Afrikan unioni aloittaa lauantaina kaksipäiväisen virtuaalisen huippukokouksensa, jonka keskeisiä puheenaiheita koronapandemia on.
Etelä-Afrikan ulkoministeri Naledi Pandor valitti kokouksen alla, että rikkaat pohjoisen maat ostavat itselleen varastot täyteen rokotteita samalla kun Afrikka yhä kamppailee saadakseen niistä edes oman osuutensa.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö (MSF) puolestaan kauhisteli aiemmin tällä viikolla sitä, miten epäoikeudenmukaisesti koronarokotteet jakautuvat eri maailman maille.
Järjestön mukaan Etelä-Afrikassa, Mosambikissa, Eswatinissa (Swazimaassa) ja Malawissa leviää erittäin tarttuva uusi koronavirusmuunnos.
"Jonotamme kuolemaan"
Edellä mainituista maista vasta Etelä-Afrikka on saanut rokotteita, mutta rokotuksia ei ole sielläkään vielä päästy aloittamaan.
Se on koitunut myös monien koronapotilaita hoitavien kohtaloksi. 28-vuotias sairaanhoitaja Nthabeleng on menettänyt useita työtovereitaan.
– Mekin jonotamme kuolemaan – odotamme vain, milloin oma päivämme koittaa, Nthabeleng sanoo.
Uutistoimisto AFP:n haastattelema viisivuotiaan tytön äiti ei esiinny omalla nimellään, koska haastattelujen teko sairaaloista on kielletty.
Etelä-Afrikan terveydenhoitojärjestelmä on maanosan parhaita, mutta myös kaikista Afrikan koronatartunnoista ja -kuolemista liki puolet on kirjattu juuri siellä.
Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhemman tutkijan Liisa Laakson mukaan asiaa selittänevät Etelä-Afrikan vilkkaamat kansainvälisen yhteydet, mikä taas voi olla kääntäen syy sille, että monissa muissa Afrikan maissa tartuntoja on vähemmän.
Länsimaissa määrätyt koronasulut ja matkustuskiellot ovat supistaneet vähiä yhteyksiä entisestään.
Ei hoivakotiongelmaa
Laakson mukaan myös Afrikan keskimäärin nuorempi väestö suhteessa länsimaihin voi selittää lievempää taudinkuvaa.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteetkin ovat niin erilaista kuin länsimaissa. Ei Afrikassa samanlaista ikääntyneiden ihmisten hoivakotiongelmaa voi syntyä niin kuin täällä Ruotsissa, tai Belgiassa.
Vanhukset asuvat monesti perheidensä kanssa, Laakso kertoo puhelimitse Uppsalasta.
Tutkijan mukaan raadollisesti voisi todeta, että jos esimerkiksi tehohoidon kapasiteetti on valmiiksi hyvin alhainen, niin ei sen ylikuormituskaan hyppää silmille samoin kuin vaikka Yhdysvalloissa.
Laakson mukaan koronapandemia on vaikuttanut Afrikkaan pahiten talouden kautta, kun kaupankäynti, turismi ja muu liikkuvuus ovat vähentyneet.
Siksi rokotuksiakin tarvitaan.
– Jos tällainen rokotenationalismi jatkuu, niin sehän tarkoittaa, että Afrikan kanssa ei voida palata normaaliin kanssakäymiseen vielä pitkään aikaan, Laakso pohtii.
Kyseessä ei ole pelkästään Afrikan etu.
Jos pandemiatilanteessa tauti jää pyörimään väkirikkaaseen maanosaan, siellä voi kehittyä yhä uusia virusmutaatioita, jotka leviävät aikanaan myös muualle.
Kiina lupaillut rokotteita
Laakson mukaan rokotteiden suhteen kysymys on saatavuuden lisäksi siitä, kuka rokotukset maksaa.
Tutkija ennustaa, että jos rokotteita ei tule Afrikkaan länsimaista, niin ne hankitaan sitten Kiinasta.
Kiina toimitti jo keväällä hanakasti muun muassa hengityssuojaimia eri Afrikan maille ja on lupaillut Afrikan olevan painopistealue myös rokotustoimituksissa.
–Jos kiinalaiset saavat tuotantokapasiteettinsa niin isoksi, että rokotetta riittää, niin se on kyllä hyvä sauma Kiinalle lisätä vaikutusvaltaansa pehmeällä diplomatialla, Laakso ennustaa.
Esimakuna tästä pienessä Seychellien saarivaltiossa rokotukset on jo aloitettu kiinalaisvalmisteella.
Laakso arvioi, että rokotusten toteuttamiseen Afrikasta löytyy kyllä kohtuullisen hyvää infrastruktuuria ja myönteistä suhtautumista muun muassa aiempien epidemioiden kokemusten perusteella.
Väärä tieto lietsoo rokote-epäilyjä
Toisten tietojen mukaan valeuutisten ja salaliittoteorioiden vauhdittamat rokote-epäilyt ovat saaneet koronan tapauksessa kaikupohjaa myös Afrikassa.
Yhden suositun harhaluulon mukaan koronarokotteet ovat juoni, jolla halutaan hillitä maanosan väestönkasvua.
– Skeptismin taso on korkea, sanoo luottamusta rokotteisiin edistävä Convince-kampanjan Afrikka-strategisti Ayoade Alakija AFP:lle.
Hänen mukaansa monessa tapauksessa on kyse yleisestä epäluulosta viranomaisia ja päättäjiä kohtaan.
Toisaalta joissain tapauksissa harhaluulot ovat lyöneet läpi myös korkealla tasolla: Tansanian presidentti John Magufuli on esimerkiksi todennut koronarokotteiden olevan "terveydelle vaarallisia".
Rokotteisiin suhtautumisesta on vaikea saada luotettavaa kokonaiskuvaa. Joulukuussa Africa Centres for Disease Control julkisti 18 maasta tuloksia, joiden mukaan vain neljäsosa vastanneista pitää koronarokotteita turvallisina.
Toisaalta turvalliseksi koetun rokotteen olisi valmis ottamaan neljä viidestä.
WHO:n Afrikan-rokotekoordinaattorin Richard Mihigon mukaan mantereella suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti rokotusiin, mutta sielläkin huhut leviävät verkossa tehokkaasti.
Monesti väärät käsitykset ovat tuontitavaraa.
Esimerkiksi viime keväänä kaksi ranskalaista tiedemiestä aiheutti paljon vahinkoa ehdottamalla televisiossa, että lääkeyhtiöt testaisivat rokotteita ensin Afrikassa.
– Ihmiset sanoivat, että no niin: nyt on todistettu, että afrikkalaisia käytetään koe-eläiminä, Mihigo kuvaili AFP:lle reaktioita.
