Äärijärjestö Taleban nousi valtaan Afganistanissa noin vuosi sitten. Tämän jälkeen useiden ryhmien ihmisoikeudet ovat heikentyneet.
Suomen ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Katariina Mustasilta arvioi, että Afganistan on muuttunut autoritääriseksi Talebanin alaisuudessa.
– Tämä on erittäin huono etenkin naisten oikeuksille. Heidät on suljettu julkisten tilojen ulkopuolelle viime keväästä lähtien, eikä tytöt ole Talebanin lupauksista huolimatta päässet takaisin yläkouluun, Mustasilta sanoo.
Tyttöjen ja naisten oikeuksien heikentymiseen Afganistanissa on vaikuttanut Mustasillan mukaan etenkin se, että Talebanin sisäisissä valtakamppailuissa on voimistunut konservatiivinen siipi.
Zahmalle tuli äkkilähtö Afganistanista Suomeen vuosi sitten – puheluissa sukulaisten kanssa saa varoa sanojaan: "Talebanit tarkistavat puhelimen kokonaan"
Naiset ja tytöt eivät ole ainoa ihmisryhmä, joiden oikeudet ovat heikentyneet merkittävästi.
– Tietyt islamin shiialaiseen uskontohaaraan kuuluvat ovat nyt haavoittuvassa asemassa Afganistanissa.
Lue myös: Taleban heikentänyt taas naisten oikeuksia Afganistanissa - ihmisoikeusaktivisti Alimy: "Tilanne vain pahenee"
"Yli puolet afganistanilaisista ovat jo nyt akuutin avun tarpeessa"
Heikentyneiden ihmisoikeuksien lisäksi Afganistanissa on Mustasillan mukaan myös huono humanitäärinen ja taloudellinen tilanne.
– Ennen nykyistä Taleban-hallintoa yli kolmannes Afganistanin bruttokansantuotteesta tuli kansainvälisestä avusta. Kun valta vaihtui, loppui myös tämä apu kuin seinään, Mustasilta sanoo.
Maata on koetellut myös muut ongelmat, kuten esimerkiksi kuivuus ja jatkuva koronapandemia. Kesäkuussa maahan iski vakava maanjäristys, jonka tuhojen takia Taleban pyysi lisää kansainvälistä apua.
Afganistanilaisten humanitäärinen tilanne saattaa Mustasillan mukaan huonontua entisestään talven aikana.
– Yli puolet Afganistanista asuvista ovat jo nyt akuutin avun tarpeessa.
Talebanille ei ole tutkijan mukaan myöskään ollut tärkeää ylläpitää peruspalveluita kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. Nämä palvelut voivat olla siksi uhattuna.
Kansainvälinen yhteisö on antanut Afganistanille rahallista apua myös Talebanin valtaantulon jälkeen. Ulkoministeriön yksikönjohtaja Veikko Kiljunen kertoi MTV Uutisille, että Suomi tukee Afganistania tänä vuonna noin 23 miljoonalla eurolla.
Lue myös: Evakuoinnit Afganistanista Suomeen ovat päättyneet – kaikki valtioneuvoston valitsemat henkilöt on saatu turvaan
Aseellinen väkivalta on vähentynyt
Vaikka monet asiat ovat menneet Talebanin alla huonoon suuntaan, on maan turvallisuustilanne parantunut Mustasillan mukaan hieman. Esimerkiksi aseellista väkivaltaa on ollut maassa nyt vähemmän.
– Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että sota Talebanin ja Afganistanin entisen hallinnon sekä heitä tukevien tahojen välillä on loppunut. Kun Taleban nousi valtaan, aktiivista sotimista ei ole enää ollut.
Mustasilta kuitenkin muistuttaa, että poliittisen väkivallan uhkaa on edelleen.
– Yksilön turvallisuustilanne Afganistanissa riippuu paljon siitä, missä hän asuu ja millainen tausta hänellä on.
Kriisit voivat pakottaa Talebanin tukeutumaan kansainväliseen apuun
Taleban ei vaikuta olevan kiinnostunut avaamaan julkista tilaa muille poliittisille ryhmille, arvioi Mustasilta. Vaikuttaa enemmän siltä, että äärijärjestö pyrkii pitämään vallan omissa käsissään.
– Toki Talebanin sisällä on jakolinjoja, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten maan tulevaisuus kehittyy.
Myös humanitäärisen kriisin pahentuminen saattaa vaikuttaa Talebanin toimintaan. Jos nykyhallinto tarvitsee esimerkiksi lisää tukea, se voi joutua tekemään enemmän yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa.