Mökkiasukkaiden kaksoiskuntalaisuus on jälleen tapetilla. Useimmat mökkiläiset ovat olleet valmiita jakamaan veroeurojaan.
Kaksois- tai monikuntalaisuus on jälleen nostettu keskusteluun jopa lakitasolla. Se mahdollistaisi peruspalvelut asukkaan kaikilla kotipaikkakunnilla, ja verotulot jakautuisivat useamman kunnan välille.
Nyt palveluiden rahoitus on kunnissa vakituisesti asuvien vastuulla. Useimmat mökkiläiset ovat kyselyissä olleet valmiita jakamaan veroeurojaan.
Liperin saarimökillä jopa puolet vuodestaan viettävä Petäjän perhe olisi valmis jyvitykseen.
– Meilläkin on kaksi mökkiä, täällä ja Kuusamossa niin me oltaisiin kolmikuntalaisia, Olli Petäjä sanoo.
– Olisiko se sitten Sipoo 60 ja 20 ja 20 Liperi ja Kuusamo, Anniina Petäjä miettii.
Kunnanjohtaja: Verovaikutuksen suuruutta vaikea arvioida
Liperi on vahva mökkikunta ja sillä on pitkä perinne mökkiläistoiminnassa. Paikallisten palveluiden ostaminen tuo elinvoimaa, ja mahdollinen uudistus vielä verotuloja.
– Vaikea arvioida, miten suuri verovaikutus olisi, ja kuten sanoin toki mökkiläisten vaikutus tälläkin hetkellä ilman kaksoiskuntalaisuuttakin on kunnalle positiivinen, sanoo kunnanjohtaja Pellervo Hämäläinen.
Muutama vuosi sitten kaksoiskuntalaisuus törmäsi perustuslakiin. Verotus- ja äänioikeus koettiin vaikeaksi.
Sote-ratkaisu puolestaan selkeytti mökkiläisten aiheuttamien terveyspalveluiden laskutusta.
Kunnanjohtaja Hämäläinen sanoo, että Liperissä mökkiläistase on vahvasti plussalla.
Entä mitä mahdettaisiin Sipoossa ajatella, jos Petäjät antaisivat sinne vain 60 prosenttia verotuloistaan?
– Toivottavasti ei pahalla, Olli Petäjä nauraa.
– Toivottavasti ollaan vielä tervetulleita Sipooseen, Anniina Petäjä hymyilee.
