Seitsemän hengenahdistuksen aiheuttajaa – pahimmillaan oire vakavasta sairaudesta: "Yksi pelätyimmistä taustalla olevista syistä"

Mistä koronaviruksen voi tunnistaa? Katso tästä listaus tyypillisimmistä oireista 0:58
Mistä tietää saaneensa koronatartunnan? Katso listaus tyypillisimmistä oireista.

Uuden ja äkillisesti ilmenneen hengenahdistuksen syy tulisi aina selvittää lääkärin vastaanotolla, sillä kyseessä voi olla oire vakavasta sairastumisesta.

Hengenahdistus sekoitetaan toisinaan arkikielessä hengästymiseen, vaikka näillä kahdella on selvä ero. Hengästymistä tapahtuu fyysisen rasituksen seurauksena, esimerkiksi portaita noustessa, jos kunto ei riitä suoritukseen. Hengästyminen menee ohi muutamassa minuutissa, kun ihminen pysähtyy lepäämään.

Hengenahdistuksessa epämiellyttävä ja ahdistava tunne kestää pidempään eikä se välttämättä liity fyysiseen rasitukseen. Äkillisesti alkavan ja uutena oireena ilmenevän hengenahdistuksen syy on aina selvitettävä lääkärin vastaanotolla sen sijaan, että sen pistäisi esimerkiksi tupakoinnin, ylipainon tai huonon kunnon piikkiin. 

– Voimakas hengenahdistus uutena oireena, joka ei poistu ja jolle ei ole selkeää syytä, on aina aihe jatkotutkimuksiin, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Annette Kainu Terveystalosta sanoo.

MTV Uutisten haastattelemat lääkärit kertoivat, mistä hengenahdistus voi johtua ja mistä sen aiheuttajan voi tunnistaa.

1. Astmakohtaus tai anafylaksia

Astmakohtaus on yksi yleisimmistä hengenahdistuksen aiheuttajista. Astmassa uloshengitys on vaikeutunut, mikä aiheuttaa hengenahdistusta. 

Astmaan liittyy usein hengenahdistuksen lisäksi muita oireita, kuten yskää, limaisuutta ja hengityksen vinkumista. Astmaoireet pahenevat monesti yöllä ja rasituksessa.

Anafylaksia eli äkillinen yliherkkyysreaktio aiheuttaa ennen hengenahdistusta ja muita hengitystieoireita kutinaa, kuumotusta, ihottumaa, punoitusta ja turvotusta. Oireina voi olla myös oksentelua ja ripulia. 

Anafylaksia on hengenvaarallinen reaktio, joka vaatii välitöntä hoitoa. Tavallisimpia aiheuttajia ovat ruoka-aineallergiat sekä ampiaisen ja mehiläisen myrkyt.

2. Keuhkoahtaumatauti ja keuhkosyöpä

Toinen yleinen hengenahdistuksen aiheuttaja on keuhkoahtaumatauti, sanoo sisä- ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Timo Helin Mehiläisestä. Keuhkoahtaumatauti on hitaasti kehittyvä pitkäaikaissairaus, joka liittyy yleensä tupakointiin.

Keuhkoahtaumatautiin liittyvä hengenahdistus ilmenee aluksi kovan rasituksen yhteydessä. Hiljalleen vuosien kuluessa oireet pahenevat.

Pitkään jatkunut hengenahdistus voi olla myös oire toisesta tupakoitsijoita uhkaavasta vakavasta sairaudesta, keuhkosyövästä. Hengenahdistuksen lisäksi keuhkosyövän tyypillisiä oireita ovat yskä, veriyskä, rintakehän kivut sekä yleisoireet, kuten laihtuminen ja väsymys.

3. Keuhkoveritulppa 

– Keuhkoveritulpat ovat yksi pelätyimmistä hengenahdistuksen taustalla olevista syistä, Kainu sanoo.

Keuhkoveritulpan taustalla on tyypillisesti alaraajojen laskimoon syntynyt tukos, joka kulkeutuu verivirran mukana keuhkoihin aiheuttaen hengenvaarallisen tilan. Tukoksille altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi pitkä liikkumattomuus, suuret leikkaukset sekä alaraajojen vammat. Myös hormonaaliset syyt, kuten raskaus ja e-pillereiden käyttö lisäävät laskimotukoksen riskiä.

Keuhkoveritulpan aiheuttama hengenahdistus alkaa yleensä hyvin nopeasti. Potilas saattaa läkähtyä hyvinkin pienessä rasituksessa ilman selittävää syytä. Hengenahdistukseen liittyy usein rintakipua ja sykkeen kiihtymistä. Myös yllättävä yskänpuuska ja veriyskökset ovat keuhkoveritulpan oireita.

4. Sydänperäiset syyt

Sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti ja eteisvärinä voivat aiheuttaa hengenahdistusta, mutta harvoin ainoana oireena. Tyypillisesti sydänperäisistä syistä johtuvaan hengenahdistukseen liittyy esimerkiksi nopeaa tai epäsäännöllistä sykettä tai voimakasta rintakipua. Sydänperäistä hengenahdistusta voi ilmetä rasituksessa mutta myös levossa. 

Sydänperäistä hengenahdistusta epäiltäessä tulee arvioida potilaan riskitekijät ja sairaushistoria – siis esimerkiksi olemassa oleva sepelvaltimo- tai verenpainetauti, kohonnut kolesteroli ja ikä. 

5. Ilmarinta

Ilmarinnalla tarkoitetaan ilmaa keuhkopussin sisässä, mikä estää keuhkoa toimimasta normaalisti. Ilmarinta voi syntyä esimerkiksi kolarin tai pahan kaatumisen seurauksena, kun keuhkopussiin tulee reikä. Spontaanista ilmarinnasta puhutaan, mikäli ilmarinnan taustalla on laajentuneen keuhkorakkulan seinämän repeäminen.

Ilmarinnasta kertova hengenahdistus ilmenee äkillisesti eikä lievene odotuksesta huolimatta. Muita oireita ovat terävä rintakipu sekä yskänärsytys. Oireet voimistuvat syvään hengitettäessä ja rasituksessa.

6. Toiminnalliset syyt: Paniikkihäiriö, stressi ja kuormitus

Lievä hengenahdistus ja hengityksen poikkeavuus voivat olla lähtöisin psyykkisistä tekijöistä, jotka aiheuttavat fyysisen reaktion. Paniikkihäiriö, voimakas stressi tai kuormitus aiheuttavat "hermostollisen ylivirittymisen", jonka seurauksena ihminen hengittää liikaa eli hyperventiloi. 

Pienentynyt hiilidioksidimäärä aiheuttaa verisuonten supistumista ja monia oireita, kuten tukehtumisen tunnetta, rintakipua, sydämentykytystä, vapinaa ja huimausta. Tuntemukset voivat aiheuttaa kuolemapelkoa, joka pahentaa oireita entisestään.

Liikahengitykseen auttaa paperipussihengittely ja hengityksen tasaaminen. Jos nämä keinot eivät tahdo riittää, voidaan potilaalle määrä pieni määrä sympaattisen hermoston toimintaa vähentävää beetasalpaajaa.

7. Koronavirus

Hengitysvaikeudet ja hengenahdistus ovat vakavan koronavirustartunnan oireita, mutta harvoin ainoita merkkejä covid-19-taudista. Tavallisimpia koronasta kertovia oireita ovat kuume, kuiva yskä, väsymys, päänsärky sekä vatsavaivat. 

Hengenahdistusta esiintyy myös koronan ja muiden hengitystieinfektioiden jälkioireena jopa kuukausia. Potilaan on syytä antaa aikaa toipumiselle eikä lähteä rehkimään ennen kuin kunto sen sallii.

Lääkäri Helin kertoo huomanneensa, että koronavirus aiheuttaa hengitysoireita myös toista kautta. Pandemia ja poikkeustoimet uuvuttavat ja ahdistavat ihmisiä, mikä voi aiheuttaa edellä kuvattuja toiminnallisia häiriöitä.

Osittaislähde: Terveyskirjasto

Lue myös:

    Uusimmat