Jos vuosittain järjestettävästä Mobile World Congressista pitäisi tänä vuonna nostaa esiin yksi hallitseva teema ylitse muiden, olisi se 5G. Kun pari vuotta sitten 5G:stä nähtiin vasta etiäisiä ja vuosi sitten oltiin jo päästy vauhtiin, niin tänä vuonna 5G:ssä ollaan jo edetty konkretiaan – ja sen myötä lisääntyneisiin demoihin.
5G-verkot tulevat kuitenkin pysymään Mobile World Congressin suurena teemana vielä tulevinakin vuosina, sillä laajempaan kaupalliseen käyttöön ensimmäisiä 5G-verkkoja odotetaan vasta vuoden 2020 tienoilla – ja tekniikan yleistymisessä kestää pitkälle 2020-luvulle. Tänä ja ensi vuonna on avautumassa joukko maailman ensimmäisiä esikaupallisia 5G-verkkoja, jotka eivät kuitenkaan vielä perustu parhaillaan työstettävään standardiin tai palvele suuria massoja. Kyse verkoissa on 5G:n esiversioista, joita on vielä eri tahojen vetäminä ryhmittyminä useita.
5G on tuomassa verkkoihin rutkasti lisää nopeutta, mutta todellisuudessa enemmän merkitystä voi olla kahdella muulla muutoksella – pienemmillä viiveillä sekä verkkoon kytkettävän laitemäärän kasvulla.
Viive eli latenssi on tärkeä osa verkon todellista vauhdin tuntua. Se kuvastaa aikaa, joka kuluu päätelaitteen ja palvelimen välillä tiedonsiirtopaketin pyynnöstä vastauksen paluuseen. Käytännössä liian pitkä viive näkyy esimerkiksi puheluissa vastapuolten puhumisessa toistensa päälle. Puheluiden osalta viive ei ole enää ongelma, mutta nykyverkkoja pienempiä viiveitä tarvitaan esimerkiksi etäoperoinnissa. 5G on painamassa latenssit alle kymmenesosaan, jopa vain alle 1 millisekuntiin.
Verkkoyhtiö Ericssonin MWC-osastolla on messujen mielenkiintoisin viiveiden pienentymistä esittelevä live-demo: messukävijät pääsevät ajamaan etänä autoa, joka sijaitsee 50 kilometrin päässä.
Tunne on varsin erikoinen, kun messuhallissa kaasupoljinta painamalla näkee auton heti nytkähtävän liikkeelle. Auton ohjaaminen käy helposti eivätkä ainakaan demossa ymmärrettävästi pieneksi rajoitetulla nopeudella verkon viiveet vaikeuta enää lainkaan auton hallintaa. Demo esittelee myös verkon signaalin suuntausta tarkasti juuri sen käyttäjälle. Tämä on yksi 5G:n myötä käyttöön tulevista avaintekniikoista, joilla tiedonsiirtonopeuksia parannetaan.
5G:stä puhutaan myös itseajavien robottiautojen yhteydessä. Robottiautojen kehitykseen 5G-verkot eivät kuitenkaan ole edellytys. Ericssonin demon kaltainen etäohjaus voi kuitenkin tulla osaksi itseajaviakin autoja: robottiauto huristelisi pääosin sen itsensä sisältämän tietokoneen ohjaamana, mutta hankalassa paikassa auton hallinta voisi siirtyä etäyhdeyden yli palveluntarjoajan operaatiokeskuksessa istuvan ihmisen käsiin.
Sillä välin, kun 5G-verkkojen standardoinnin valmistumista ja sen jälkeen toden teolla alkavaa verkkojen rakentamista vielä odotetaan, täytyy perinteisten verkkoyhtiöiden keksiä itselleen uutta bisnestä – myös 4G-verkkojen evoluution ulkopuolelta.
Verkkoyhtiöt ovatkin ottamassa laajempaa roolia myös esineiden internetin laitteiden hallinnassa ja erilaisissa tausta- ja operointipalveluissa. Esimerkiksi Ericssonin liiketoimintaan kuuluu jo Volvon tietojärjestelmän palvelujen operointi. ”Meillä on kumppaneina myös muita autonvalmistajia, mutta Volvo-yhteistyöstä kerromme julkisesti”, toteaa Ericssonin Suomen toimitusjohtaja Olli Sirkka.
Mobile World Congressissa Ericsson kertoi myös yhteistyöstään kuorma-autovalmistaja Scanian kanssa. Uudet verkot ja autoissa lisääntyvä älykkyys voivat mahdollistaa merkittävät säästöt kuljetusten hintoihin.
Autojen ja älypuhelinten lisäksi 5G-verkkoihin odotetaan liittyvän valtavia määriä myös muita laitteita. Tulevaisuudessa esimerkiksi jokaisessa valotolpassa, parkkipaikassa, roskiksessa tai muussa osassa elämämme infrastuktuuria tai lähes kaikissa päivittäin käyttämissämme esineissä voi olla verkkoyhteys.
Ensimmäiset 5G-päätelaitteet tulevat kuitenkin olemaan mobiilireitittimiä pienempikokoisten laitteiden sijaan.
Samoin 5G on oikeasti kokonaisuus, joka muodostuu kokoelmasta hyvin erilaisten taajuusalueiden verkkoja joilla täytetään erilaisia tarpeita. 5G:llä voidaan myös korvata kotien kiinteitä verkkoyhteyksiä ja operaattorien maahan kaivamaa kuitua tukiasemien linkittämisessä toisiinsa ja runkoverkkoon. Tässä tapauksessa kyseeseen tulevat korkeat, 28 tai 35 gigahertsin taajuudet.
Lisäksi Suomessa 5G-käyttöön odotetaan 3,5 gigahertsin taajuutta, jolla verkkokapasiteettia tullaan tuomaan kaupunkikeskustoihin. Lisäksi myös juuri 4G-verkoissa käyttöön otettu matala 700 megahertsin taajuus on jatkossa tärkeä myös 5G:ssä.
Ensi vuonna nyt MWC:ssä nähdystä 5G:n konkretisoitumisesta lisääntyvien demojen ja teknisten ratkaisujen hahmottumisen myötä siirryttäneen jo puhumaan loputtomasti ensimmäisten, esikaupallisten, 5G-verkkojen avautumisesta. Ensimmäisten pitäisi olla jo auki ensi vuoden messujen aikoihin ja lisää tulla vuoden 2018 aikana – myös Suomessa, jossa Sonera on avaamassa esikaupallisen verkon yhdessä Nokian kanssa Helsinkiin.
5G:n tuomia usean gigabitin nopeuksia älypuhelimeensa odottavan aika käy kuitenkin vielä pitkäksi. Tämän vuoden Mobile World Congress tarjosi kuitenkin jälleen yhden askeleen kohti nopeampaa ja pienempien viiveiden tulevaisuutta.
