Suomalaisyhtiö IQM Quantum Computers keräsi 275 miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneiden kehittämiseen. Alasta ennakoidaan tekoälyn rinnalle seuraavaa talouskasvun moottoria, joka voi nopeuttaa esimerkiksi lääkkeiden kehitystyötä vuosilla.
Vauhti kiihtyy nyt suomalaisella teknologiakentällä kirjaimellisesti.
Kvanttitietokoneita kehittävä IQM Quantum Computers on saanut rahoituspotin, joka on skaalausvaiheessa olevalle suomalaisyhtiölle historian suurin.
Yhtiö kertoi keskiviikkona keränneensä 275 miljoonaa euroa uutta rahoitusta. Kyseessä on niin sanottu B-rahoituskierros, jossa haetaan nopeaa kasvua asiakkaita markkinoilta jo hankkineelle yhtiölle.
Johtavana sijoittajana on Ten Eleven Ventures, joka on IQM:n ensimmäinen yhdysvaltalainen sijoittaja. Toinen merkittävä sijoittaja on Suomen Teollisuussijoitus eli Tesi.
Kvanttiteknologia on ala, johon käyttävät isoja rahasummia valtioiden ohella IBM:n, Googlen ja Microsoftin kaltaiset jättiläiset. Teknologia on vielä keskeneräistä, mutta viimeistään 2030-luvulla sen ennakoidaan mullistavan tietokoneiden laskentatehon – ja nousevan samalla talouskasvun megatrendiksi tekoälyn rinnalle.
IQM toimittaa kvanttitietokoneita suurteholaskentakeskuksille ja huippuyliopistoille. Yhtiö ei ole vielä voitontekokone, mutta se on yksi alan kuumimmista yhtiöistä.
Suomesta halutaan kvanttiteknologian Taiwan
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on nostanut kvanttiteknologian yhdeksi alueeksi, jossa Suomen pitää olla vahva.
Stubb totesi elokuun lopussa Team Finlandin vientipäivillä, että Suomesta voi tulla ”kvanttiteknologiassa sama, mitä Taiwan on puolijohteissa”.
Tälle odotukselle on myös katetta. Suomeen on kertynyt alan johtavia yhtiöitä, kuten IQM ja kvanttitietokoneiden jäähdyttimiä eli kryostaatteja valmistava Bluefors.Taustalla on pitkäjänteistä työtä ja osittain sattumaa: kvanttilaskennassa keskeistä on esimerkiksi matalien lämpötilojen fysiikka, jonka tutkimusta on tehty Suomessa jo vuosikymmeniä.
Kun osaamista viedään kohti kaupallistamista, on kilpailu kovaa. Siksi myös Suomen valtio on vahvasti mukana rahoituksessa.
IQM on kerännyt viimeisin kierros mukaan lukien yli 600 miljoonaa euroa rahoitusta. Tesi on ollut mukana IQM:ssä sijoittajana lähes alusta alkaen eli vuodesta 2019.
Tähän mennessä Tesi ei ole kertonut tarkkoja sijoitussummia, mutta venture- ja kasvusijoituksista vastaava johtaja Juha Lehtola kommentoi asiaa MTV Uutisille.
– Noin 72 miljoonaa euroa on tällä hetkellä yhteensä Tesin sijoituksen summa. Olemme vähemmistöomistajana yhtiön suurin yksittäinen osakkeenomistaja, Lehtola toteaa.
Muita sijoittajia ovat eläkeyhtiöt Elo ja Varma, strategiset sijoittajat Schwarz Gruppe ja Winbond Electronics Corporation sekä julkiset sijoittajat Euroopan innovaationeuvosto sekä Bayern Kapital.
Käynnissä kilpajuoksu, jonka maalissa odottaa iso palkinto
Kvanttitietokoneiden merkityksen voi tiivistää esimerkiksi näin: perinteiset tietokoneet suorittavat laskutoimenpiteitä peräkkäin – kvanttilaskennassa taas ongelmia voidaan ratkaista yhtäaikaisesti.
Laskennassa hyödynnetään kvanttimekaanisia tiloja, ja kahden kvanttitilan järjestelmää kutsutaan kvanttibiteiksi eli kubiteiksi. Nykyiset kvanttitietokoneet ovat kuitenkin vielä alttiita virheille, mutta teknologia edistyy koko ajan.
– Viime viikolla julkaisimme ensimmäisiä tuloksia kvanttivirheenkorjauksesta. Uuden rahoituksen pohjalta voimme nopeuttaa kehitystyötä, sanoo IQM:n perustajiin kuuluva toimitusjohtaja Juha Vartiainen.
Kvanttitietokoneiden tehokkuutta mittaa osittain kubittien, mutta myös virheiden määrä. Kun virheiden määrää saadaan pienennettyä, voidaan kubittien määrää kasvattaa. Tällä hetkellä tehokkaimmissa kvanttitietokoneissa on käytössä hieman yli sata kubittia. Suurimmillaan kubittimäärä on noin tuhat.
– Tällä hetkellä tavoitteena on, että vuonna 2030 meillä on kaupallisesti toimiva virheenkorjaus, ja menemme kohti miljoonan kubitin järjestelmää, Vartiainen toteaa.
Tällä hetkellä kvanttitietokoneet ovat vielä vahvasti tulevaisuuden tekniikka, mutta sijoittajat ovat jo heränneet. Esimerkiksi maailman arvokkaimman yhtiön Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang totesi kesäkuussa, että kvanttitietokoneet ovat lähellä käännekohtaa, jonka päässä häämöttää kymmenissä miljardeissa laskettava kaupallinen potentiaali.
IQM on hyvissä asemissa. Yhtiö kertoo toimittaneensa viimeisen vuoden aikana asiakkaille enemmän kvanttitietokoneita kuin mikään muu valmistaja maailmassa.
Lue lisää aiheesta: Nato-jäsenyys nosti Suomen puolustusteknologian arvoa – Slushista haetaan startupeille miljoonia
Koulutuspaikkoja lisättävä
Talouskasvu on syntynyt viime vuosina lähes yksinomaan teknologisista läpimurroista, joista valtaosa on painottunut muualle kuin Eurooppaan.
Kvanttilaskennassa Suomella ja Euroopalla on kuitenkin poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat, sanoo kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta ja VTT:stä. Hän lukeutuu myös IQM:n perustajiin.
– Euroopassa on kvanttiteknologiassa enemmän osaajia kuin Yhdysvalloissa. Samalla pitää muistaa, että ammattilaisten kouluttaminen vie aikaa, joten meidän pitää olla vahvasti etukenossa, hän sanoo.
Möttönen luettelee osaajia, joita tarvitaan, jos Suomeen halutaan kasvattaa kvanttiteknologian keskittymä – fyysikoita, sähköinsinöörejä, matemaatikkoja sekä ohjelmistokehityksen ja kvanttisirujen valmistuksen osaajia.
– Työvoiman tarve kolminkertaistuu kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi sirujen valmistuksessa koulutus on vielä hyvin pientä Suomessa. Aloituspaikkojen määrää pitää kasvattaa useilla aloilla, Möttönen sanoo.
Juha Vartiainen taas muistuttaa, että esimerkiksi Japani aikoo kouluttaa kymmenen miljoonaa osaajaa kvanttialalle seuraavan vuosikymmenen aikana.
Mihin kvanttitietokoneiden laskentatehoa tarvitaan?
Kun teknologia saadaan hiottua kohti virheiden minimointia, nopeutuu laskenta tietyillä aloilla ratkaisevasti. Esimerkiksi lääkkeiden kehittäminen vaatii usein vuosia, jopa vuosikymmenen ja päälle miljardi euroa.
Kvanttitietokoneen laskentateho nopeuttaa prosessia oleellisesti. Muita hyödyntämisaloja löytyy esimerkiksi materiaalien mallinnuksesta, tietoturvasta ja finanssialalta.
Teknologian kaupallinen potentiaali on jättimäinen. Yhtäläisyyksiä voi hakea puolijohdemarkkinalta, jossa pelurit ovat taiwanilainen TSMC ja yhdysvaltainen Nvidia. Ensin mikrosiruille oli kysyntää akateemisen maailman supertietokoneissa, sitten puolustusteollisuudessa ja lopulta lukemattomissa kaupallisissa sovelluksissa.
– Tämä on potentiaalisesti satojen miljardien bisnes, josta IQM:n osuus voi olla useita miljardeja, Vartiainen toteaa.