Suomen tavoitteena on olla lähivuosina johtava maa droonien kehittämisessä. Tekninen kehitys tekee drooneista entistä itsenäisempiä ja nopeampia. Alan huippuasiantuntijat olivat tällä viikolla koolla Espoossa.
Droonialan kansainväliset huippuasiantuntijat kokoontuivat keskiviikkona Espoon Dipoliin UAV-G-konferenssiin keskustelemaan alan viimeisimmistä suuntauksista. Seitsemättä kertaa järjestetty tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.
Kolmipäiväisen konferenssin ensimmäisen puheenvuoron piti Hongkongin yliopiston professori Fu Zhang, joka on tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt maastossa nopeasti lentävää droonia.
Linnun lailla liikkuva nopea drooni
Alkuvuodesta esitelty drooni kantaa nimeä SUPER. Lidar-lasertutkan avulla se muodostaa kuvan ympäristöstään ja kykenee väistelemään melko pieniäkin esteitä maastossa. Droonin huippunopeus on runsaat 70 kilometriä tunnissa.
Käytännön sovelluksena professori Zhang mainitsee pelastustehtävät esimerkiksi luonnonkatastrofien yhteydessä. Juuri nopeus on tekijä, joka Zhangin mukaan erottaa sen muista vastaavista drooneista.
– Etsintä- ja pelastustehtävissä uhri pitää pystyä etsimään lyhyessä ajassa. Droonin pitää siis pystyä lentämään hyvin nopeasti, mutta sen pitää olla myös turvallinen. Jos drooni putoaa saman tien, se ei voi löytää kohdettaan. Nopeus ja turvallisuus ovat tärkeitä juuri tässä sovelluksessa, hän sanoo.
Kiinassa ongelmana ovat myös maanvyöryt, ja droonin avulla rinteiden kuntoa pystytään tarkkailemaan paremmin.
Drooniteknologia kehittyy hyvin nopeasti ja markkinan rahallinen arvo liikkuu kymmenissä miljardeissa dollareissa. Mobiiliverkot ovat entistä nopeampia, sensorit kehittyneempiä ja tekoälyn kehityksen myötä drooneista tulee myös entistä itsenäisempiä.
– Nykyään droonit voivat olla itseohjautuvia, mutta ihmisen pitää edelleen määrittää kohteet, jonne haluaa droonin lentävän. Mielestäni seuraava askel on se, että drooni osaa ajatella itse. Se osaa itse päättää, minne mennä, Fu Zhang toteaa.
Lue myös: Suomen taivaalla voi tulevaisuudessa näkyä lentäviä verikokeita ja kauppakasseja
Strategia: Suomesta ykkösmaa drooneissa
Puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n johdolla julkaistiin alkuvuodesta Suomen ensimmäinen droonistrategia. Strategiassa kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu muun muassa, että vuonna 2030 suomalaiset droonialan yritykset ovat maailman kärkeä. Lisäksi maassa pitäisi olla matalan kynnyksen toimintaympäristö droonien kehittämiseen ja drooniteknologia on maassa laajasti käytössä eri aloilla.
Pitkän uran drooniteknologian parissa tehnyt Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Eija Honkavaara arvioi, että Suomesta löytyy paljon pelotonta insinööriosaamista ja omaperäisiä droonikonsepteja. Ykkössija vaatisi kuitenkin uusia innovaatioita maailmalle vietäväksi.
– Ja jotta voidaan tehdä innovaatioita, tarvitaan paljon osaamista. Täytyy olla koulutuksen kunnossa. Ja kun tutkijat kehittävät innovaatioita, niin jotta ne saataisiin yrityksille, niin sen ketjun täytyy olla kunnossa, Honkavaara toteaa.
Drooneista puhutaan tällä hetkellä varsinkin sotilaallisesta näkökulmasta. Suomessa ne voisivat kuitenkin auttaa esimerkiksi metsänhoidossa.
– Etsimme metsässä lentävien droonien avulla metsätuhoja. Kirjanpainajat aiheuttavat laajoja metsätuhoja. Pystyisimmekö esimerkiksi kehittämään ratkaisuja, jotta voisimme havaita tuhot nykyistä aiemmin, jo siinä vaiheessa, kun kirjanpainaja on tehnyt reiän runkoon. Siten sitä epidemiaa voisi hidastaa, kertoo Honkavaara.