Jätteenkuljetusyrittäjänä toiminutta miestä syytetään hallitsemattomasta roskaamisesta sekä ympäristön ja pohjaveden vaarantamisesta Uudellamaalla Lohjalla.
Syyttäjän mukaan mies varastoi vuosina 2009–2017 yhteensä kymmenelle kiinteistölle purkujätettä ja metalliromua joko ylittäen ympäristöluvan rajat tai kokonaan ilman lupaa.
Niin sanotuilla laittomilla kaatopaikoilla lojui syyttäjän mukaan muun muassa käytöstä poistettuja työkoneita, kreosoottipalkkeja sekä erilaista ongelmajätettä, kuten akkuja ja öljyjä.
Kreosoottia, eli kivihiilipikeä on käytetty suoja-aineena rautateiden ratapölkyissä ja rakennusteollisuudessa. Siitä haihtuvat yhdisteet ovat terveydelle vaarallisia.
Osa syytteessä tarkoitetuista kiinteistöistä sijaitsee alueella, jonka pohjavettä Lohjan kaupungin asukkaat käyttävät. Syyttäjän mukaan jätteet ovat aiheuttaneet maaperän ja pohjaveden turmeltumisen vaaraa.
Lisäksi toiminnalla on aiheutettu laajamittaista epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä sekä ihmisten ja eläinten loukkaantumisen vaaraa, haastehakemuksessa sanotaan.
Lue myös: Vantaan asuntomessualueella muhii suuri roskariita: Sami ja useat muut eivät halua liittyä erikoiseen jätejärjestelmään – kaupunki uhkaa 50 000 euron sakolla
Syyttäjä vaatii miehelle ehdollista ja sakkoja
Syyttäjän mukaan mies on saanut huomattavaa taloudellista hyötyä, kun hän on jäteurakoita hoitaessaan jättänyt romut toimittamatta asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.
Syyttäjä vaatii miehelle törkeästä ympäristön turmelemisesta vähintään vuoden ja kymmenen kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ja lisäksi ainakin 100 päiväsakon suuruista oheissakkoa. STT ei ole saanut käräjäoikeudelta tietoa, myöntääkö vai kiistääkö syytetty rikoksen.
Poliisihallitus on arvioinut, että ympäristörikoksilla Suomessa saatu taloudellinen hyöty lähentelee huumekaupalla saatuja tuottoja. Tarkkoja laskelmia ei ole, koska valtaosa ympäristörikoksista jää piiloon.
Kuitenkin esimerkiksi kansainvälisen Blockwaste-tutkimuksen mukaan Suomesta viedään laittomasti ulkomaille jätteitä arviolta jopa 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Jätteiden laiton vienti ulkomaille on vain yksi ympäristörikollisuuden muoto. Tutkimuksessa on ollut mukana Suomen Poliisiammattikorkeakoulu.