Yötyöllä yhteys moniin tauteihin – Tanskassa korvauksia syöpäsairaille
Töiden tekeminen yöllä rasittaa elimistöä. Kuvituskuva.Colourbox.com
Julkaistu 20.05.2013 11:38
Yötyö voi aiheuttaa ainakin vatsaongelmia, raskautumisen vaikeutumista, sydän- ja verisuonisairauksia sekä syöpää. Jotkut tekevät sitä pakosta, jotkut palkan ja vapaiden motivoimina. Kuinka kauan yöllä puurtamista jaksaa? Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija kehottaa kuuntelemaan omaa kehoa.
Noin 15 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä tekee kolmivuorotyötä.
– Terveydenhuollossa yötyöt ovat perinteisesti kuuluneet ammattiin. Tehtaiden paperikoneitakaan ei ole voinut yön ajaksi pysäyttää. Elinkeinorakenteen muuttumisen myötä tehdastyöläisiä on nyt vähemmän, mutta tilalle ovat tulleet kaupan ala ja IT-palvelut. Suurten yritysten asiantuntijat kokoustavat eri aikavyöhykkeillä aamuvarhaisesta myöhään yöhön, ja maataloudessa valvotaan karjan ja sivutöiden parissa, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen luettelee.
Yöllä töiden tekeminen ei tule ihmiseltä luonnostaan.
Kuvituskuva.Colourbox.com
– Kuten muutkin lajit, ihminen on sopeutunut noin 24 tunnin vuorokauteen. Käytännössä kaikissa soluissamme on "kellogeenejä", jotka säätelevät muun muassa proteiinisynteesiä vuorokaudenajan mukaisesti. Poikkeamat vuorokausirytmissä rasittavat elimistöä.
Yötyötä tehdään sekä omasta tahdosta että pakon sanelemana.
– Nuoret ihmiset valitsevat mielellään runsaasti yövuoroja, koska niistä saa enemmän rahaa ja lisää vapaa-aikaa. Koska unen laatu on nuorella iällä biologisesti parempaa, kolmivuorotyötä kestetään silloin helpommin. Ajan myötä monen työtehtävät muuttuvat niin, että yövuorojen tekemisen voi lopettaa.
Kaikissa ammateissa siirtyminen päivävuoroihin ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Terveydenhoitoalalla käytännössä reilusti yli puolet työntekijöistä tekee kolmivuorotyötä. Sitä pitää miettiä jo ammattia valitessa, sillä kaikki eivät pärjää yötyössä. Päivätyön löytymisen osoittautuessa vaikeaksi saattaa joutua jopa harkitsemaan ammatinvaihtoa.
Ensimmäiset oireet ruoansulatuselimistössä
Yötyötä tekevien ihmisten terveyttä on seurattu laajoissa, vuosia kestäneissä väestötutkimuksissa.
– Merkittävimpänä havaintona on kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Varsinaista sydäntautia saattaa edeltää aikuistyypin diabetes tai metabolinen oireyhtymä, joista jälkimmäiseen liittyy kohonnutta verensokeria ja -painetta sekä keskivartalolihavuutta, Puttonen sanoo.
Yötyön vaikutukset tuntuvat usein ensimmäisenä ruoansulatuselimistössä.Colourbox.com
– Aika selkeää näyttöä on saatu myös yötyön ja rintasyövän välisestä yhteydestä. Yhteys miesten eturauhassyöpään näyttää olevan suurin piirtein samanlainen, joskin tutkimusnäyttö on vielä vähäistä.
Ensimmäisiä ja univaikeuksien ohella helpoimmin havaittavia yötyön aiheuttamia ongelmia ovat ruoansulatuselimistön oireet: närästys, vatsakivut, ilmavaivat ja turvotus.
– Niitä ilmenee noin puolella kolmivuorolaisista. Oireet johtuvat siitä, että syödään väärään vuorokaudenaikaan. Elimistö on yöllä valvoessakin ikään kuin unta tuottavassa tilassa, minkä takia ruoansulatus ei toimi normaalisti.
Vuorokausirytmin häiriintyminen sotkee myös hormonaalista toimintaa ja kuukausikiertoa.
– Yötyötä tekevien naisten heikentyneestä raskaaksi tulemisesta on raportoitu useissa tutkimuksissa. Naisten lapset ovat niin ikään syntyneet hieman keskimääräistä aikaisemmin ja pienempinä. Vakavia kehityksellisiä häiriöitä ei silti ole havaittu, Puttonen sanoo.
Mielenterveyden häiriöitä yötyöläisillä on huomattu hyvin vähän.
– Se voi johtua siitä, että heikosti sopeutuvat poistuvat kolmivuorotyöstä aika nopeasti. Lähinnä yövuorolaisilla on nähtävissä akuutista väsymyksestä johtuvaa neuroottistyyppistä hermostuneisuutta sekä kuormittuneisuusoireita.
Terveydenhuollossa öisin vain pakolliset asiat
Yöllä valvominen vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuteen.
Terveydenhuollossa tehdään potilasturvallisuuden takia öisin vain pakolliset asiat. Kuvituskuva.Colourbox.com
– Yleistäen voisi sanoa, että vuorotyöhön liittyvä tapaturman riski kasvaa noin kaksinkertaiseksi. Alimmilleen vireys laskee aamuyön tunteina. Mutta jos valvomista jatketaan yön yli aamukuuteen, biologisen vuorokausirytmin takia se alkaa sen jälkeen taas nousta. Pitkä univaje toki vaikuttaa aina vireystilaan.
Työsuorituksen tutkiminen objektiivisesti on vaikeaa.
– Univaikeuksista kärsivät henkilöt raportoivat työsuorituksensa selkeästi muita huonommaksi, mistä voi päätellä, että työn tuottavuus on alentunut.
– Terveydenhuollossa potilasturvallisuus on tärkeää. Koska siellä on havaittu, että virheen todennäköisyys on yölliseen aikaan suurempi, niin ylimääräistä tekemistä pyritään tuolloin välttämään. Öisin suoritetaan vain pakolliset asiat, Puttonen sanoo.
Sairaslomia kolmivuorotyöläisillä ei tähänastisten tutkimusten perusteella ole juuri enempää kuin muillakaan.
– Samanikäisiin ja samanlaisissa tehtävissä työskenteleviin päivävuorolaisiin verrattuna yötyöhön valikoituu itse asiassa keskimääräistä terveempiä ja parempia työntekijöitä. Perussairaudesta tai muusta haitasta kärsivä ihminen ei jaksaisi tehdä raskasta vuorotyötä.
Suositus: enintään kolme yövuoroa peräkkäin
Vuorotyötä voi helpottaa työaika-autonomialla: joustamalla kunkin ihmisen kohdalla.
Suomessa osa ruokakaupoistakin on auki yötä myöten. Kuvituskuva.Markku Ulander/Lehtikuva
– Olisi tärkeää pystyä vaikuttamaan vuoroihin, kun esimerkiksi oma ikä, perhe tai elämäntilanne sitä vaatii, Puttonen sanoo.
Toiset tykkäävät ja jaksavat tehdä yövuoroja enemmän kuin toiset.
– Pitkät yövuoroputket voivat olla iäkkäille ihmisille hyvin kuormittavia. Tästä huolimatta nuoria ei pidä ylenpalttisesti rasittaa niillä – eikä nuorten toisaalta itsensäkään kannata omaehtoisesti valita liian väsyttäviä vuoroja pitkien vapaiden ja paremman palkan takia.
Työterveyslaitos suosittelee, että yövuoroja tehtäisiin enintään kolme peräkkäin.
– Kaksi tai yksi on vielä parempi. Nopeasti eteenpäin kiertävissä vuorojärjestelmissä palautuminen on helpompaa. Koska sisäinen kellomme siirtyy aikavyöhykkeen vaihdon tai yötyön tapaisessa tilanteessa noin puolitoista tuntia vuorokaudessa, kolme yövuoroa tehneen henkilön sisäinen kello voi olla siirtynyt jo 4,5 tuntia. Biologisen järjestelmän siirtäminen normaalikellonaikaan vapaapäivän koittaessa stressaa elimistöä, Puttonen sanoo.
– Monet tulevat siirtäneeksi sisäistä kelloaan myös vapaaehtoisesti. Tästä käytetään nimitystä sosiaalinen jetlag: kun vapaapäivinä valvotaan pidempään, arkeen palatessa on hankala herätä aamulla ja mennä aikaisin nukkumaan illalla.
Kuvituskuva.Colourbox.com
Yötyö vai muut selittävät tekijät?
Tutkijat ovat yrittäneet laskea, kuinka kauan yötyötä pystyy tekemään ilman merkittävää sairastumisriskiä.
– Vuonna 2007 kansainvälinen syöpäyhdistys antoi lausunnon, että yötyötä sisältävä vuorotyö on todennäköisesti syöpää aiheuttava tekijä.
– Tanskassa on maksettu muutamia kymmeniä korvauksia henkilöille, joiden syövän on sikäläisen lainsäädännön perusteella katsottu johtuneen yötyöstä. Altistuminen on katsottu riittäväksi, jos sairastunut on tehnyt yövuoroja vähintään kolme kertaa kuukaudessa vähintään 20 vuoden ajan.
Puttonen ei pidä tutkimuksia päätöksen taustalla tarpeeksi luotettavina.
– On hankala osoittaa, että sairaus johtuu nimenomaan työstä eikä mahdollisista muista selittävistä tekijöistä. Se, kuinka yötyö vaikuttaa terveyteen, on aika yksilöllistä.
– Päävastuu työaikojen kuormittavuuden ja terveyden seurannasta on työnantajalla. Jos haittoja ilmenee, työnantajaa ei suoranaisesti velvoiteta, mutta suositellaan mahdollisuuksien mukaan siirtämään työntekijä pois vuorotyöstä.
