Yllättävä tutkimustulos: Koronakaranteeni ennen leikkausta ei välttämättä hyvä ratkaisu – "Voi jopa huonontaa leikkauspotilaiden tilannetta"

Useat maat suosittelevat leikkauspotilaille karanteenia ennen leikkausta covid-19-taudin ja sen komplikaatioiden välttämiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan karanteeni tai eristäytyminen ennen leikkausta saattaa kuitenkin kasvattaa leikkauksenjälkeisten keuhkokomplikaatioiden riskiä jopa viidenneksellä.

Suomessa leikkaukseen liittyvää karanteenia ei erikseen suositella, vaan käytännöt vaihtelevat sairaala- ja yksikkökohtaisesti.

Lue myös: Likainen totuus suomalaisten kylpyhuoneista – näin harva yltää suosituksiin

Näin tutkittiin

Birminghamin yliopiston johtamassa GlobalSurg-COVIDSurg -tutkimusryhmässä yli 15 000 kirurgia ympäri maailmaa kerää covid-19:ään liittyvää tietoa leikkauspotilaista.

Analyysissa oli mukana 96 454 leikkauspotilasta 1 600 sairaalasta ja 114 maasta. Pohjoismaisia sairaaloita mukana oli 14. Potilaista 28 prosenttia oli leikkausta edeltävässä karanteenissa.

Lue myös: Sydän- ja aivoinfarkti koronan oireita? Ruotsalaistutkimus vahvistaa tartunnan vakavat riskit

Keuhkokomplikaatioita esiintyi yhtä paljon karanteenissa olleilla

Leikkauksenjälkeisiä keuhkokomplikaatioita esiintyi 2 prosentilla potilaista. Komplikaatioista 12 prosenttia liittyi koronavirusinfektioon.

Karanteenissa ennen leikkausta olleet potilaat olivat vanhempia ja heillä oli enemmän keuhkojen liitännäissairauksia.

He asuivat korkean tulotason maissa alueilla, joissa koronan ilmaantuvuus oli suuri.

Katso myös: Tältä koronavirus näyttää keuhkojen röntgenkuvissa! Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Koronasta parantunut alkoi ahmia kolmen edestä – outo long covid -tapaus Afrikassa

Keuhkokomplikaatioita esiintyi yhtä paljon karanteenissa olleilla (2,1 prosenttia) ja heillä, jotka eivät olleet karanteenissa (2,0 prosenttia) ennen leikkausta.

Kun analyysit vakioitiin iän, liitännäissairauksien ja leikkaustyypin mukaan, havaittiin, että karanteenissa olleiden riski saada keuhkokomplikaatioita oli 20 prosenttia korkeampi.

Mitä pidempi karanteeni, sitä suuremmaksi riski kasvoi

Mitä pidempi karanteeni oli kyseessä, sitä suuremmaksi riski kasvoi: 4–7 päivän karanteeni nosti suhteellista riskiä 25 prosenttia ja kahdeksan tai useamman päivän karanteeni jopa 31 prosenttia.

Lue myös: Vuoden ikäinen lapsi joutui sairaalaan koronaviruksen vuoksi – amerikkalaisisä anelee nyt muita: "Tämän olisi voinut välttää"

Vaikutukset olivat samanlaisia riippumatta muista käytännöistä

Karanteenin vaikutukset olivat samanlaisia riippumatta hoitavan yksikön muista koronaviruksen leviämiseen tai ehkäisyyn liittyvistä käytänteistä, kuten siitä, testattiinko potilaat ennen leikkausta tai hoidettiinko heidät erillään muista potilaista.

– Näyttää siltä, että karanteeni voi hyvästä tarkoituksesta huolimatta jopa huonontaa leikkauspotilaiden tilannetta. Karanteeni voi esimerkiksi vähentää potilaan fyysistä aktiivisuutta, huonontaa ruokailutottumuksia ja lisätä ahdistus- ja masennusoireita, tutkimuksen Suomen maajohtajana toimiva dosentti Joonas Kauppila Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta kommentoi yllättäviä löydöksiä.

Katso myös: Mistä koronaviruksen voi tunnistaa? Katso tästä listaus tyypillisimmistä oireista. Juttu jatkuu videon alla.

– Anestesian ja leikkauksen vuoksi potilailla on jo valmiiksi kohonnut keuhkokomplikaatioiden riski, ja karanteenin jälkeen he siis lähtevät entistä huonommista lähtökohdista leikkauspöydälle, altistuen vielä enemmän komplikaatioille.

"Mielestämme karanteenia parempi keino on..."

Kauppilan mukaan leikkauspotilaan karanteeni ei ainakaan kaikissa tilanteissa potilaan itsensä kannalta ole järkevää.

– Toisaalta karanteenittomuus voi lisätä oireettomilta potilailta toisiin potilaisiin tai terveydenhuollon henkilökuntaan tapahtuvia koronatartuntoja. Tartuntaketjuja ja niiden vaikutuksia kokonaisuuteen ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa pystytty tutkimaan, Kauppila huomauttaa.

– Mielestämme karanteenia parempi keino leikkaustoiminnan riskien hallintaan on leikkausta edeltävä koronatestaus, minkä olemme aiemmassa tutkimuksessamme osoittaneet olevan tehokas keino pienentää komplikaatioriskiä. Testaamalla voidaan vähentää myös oireettomista potilaista tapahtuvia koronatartuntoja.

Lue myös: Ruotsissa uskotaan lentolippujen hinnan kallistuvan – taustalla ei kuitenkaan ole lentoyhtiöiden ahneus

Fyysinen harjoittelu voisi auttaa

Mikäli leikkausta edeltävää karanteenia käytetään, tulisi se Kauppilan mukaan tehdä harkiten.

– Esimerkiksi rajata se koronan leviämisvaiheessa oleviin paikkakuntiin ja korkean riskin potilaisiin. Tavoitteellisen fyysisen harjoittelun toteuttaminen kotikaranteenin aikana, vaikkapa etäyhteyden avulla, voisi olla toinen keino vähentää leikkausriskejä.

Leikkausta edeltävä harjoittelu on jo osoitettu hyödylliseksi tietyillä syöpäpotilailla. Harjoittelu nopeuttaa leikkauksesta toipumista.

– Kotikaranteenissa tapahtuvan harjoittelun vaikutukset keuhkokomplikaatioihin tulisi kuitenkin selvittää leikkauspotilailla. Toisaalta riittävä liikunta olisi hyödyllistä riippumatta koronasta tai leikkauksista.

Tutkimus julkaistiin vastikään Anaesthesia-tiedelehdessä.

Lue myös: Pysäyttävän moni lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista koronan vuoksi: "Lapset ovat kriisissä juuri nyt"

Katso myös: Voiko koronaviruksen kotitestin tuloksen väärentää? MTV testasi brittimyytin! Muuttaako kolajuoma tai appelsiinimehu tuloksen positiiviseksi?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: Oulun yliopisto