Lasten ja nuorten masennus- ja ahdistusoireet ovat korona-aikana kaksinkertaistuneet verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan, kanadalaistutkijoiden tuore meta-analyysi esittää. Erityisellä koetuksella on ollut aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorten sekä tyttöjen mielenterveys.
JAMA Pediatrics -tiedelehdessä ilmestyneiden tulosten mukaan joka neljäs lapsi tai nuori on kärsinyt koronaviruspandemian vuoksi lisääntyneistä masennusoireista ja joka viides lisääntyneestä ahdistuneisuudesta.
Arviot perustuvat 29 aiempaan tutkimukseen, joihin osallistui 80 879 lasta Euroopasta, Aasiasta, Lähi-idästä sekä Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikasta.
Löydöstensä perusteella Calgaryn yliopiston tutkijat toteavat, että lasten sekä nuorten masennus- ja ahdistusoireet ovat kaksinkertaistuneet verrattuna koronaviruspandemiaa edeltävään aikaan. Eniten masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivät vanhemmat nuoret sekä tytöt.
Lue myös: Näin lapsen mielenterveysongelmat oireilevat: "Mieluummin lähtee kysymään apua liian aikaisin kuin liian myöhään"
Vuosi on nuoren elämässä pitkä aika
Tiedotteessaan tutkijat kertovat, että rajoitukset ja sosiaalinen eristäytyminen lisäävät nuorten masennusta ja ahdistuneisuutta. Pandemian pitkittyessä nuori sukupolvi on menettänyt monia elämänsä virstanpylväitä. Vuosi on nuoren elämässä pitkä aika.
Nuoruudessa ihminen alkaa ottaa pesäeroa perheeseensä, jolloin ikätovereista voi muodostua tärkeä tukijoukko. Pandemian myötä tämä sosiaalinen tuki on merkittävästi vähentynyt tai jopa täysin kadonnut.
Tärkeitä elämäntapahtumia on jäänyt väliin etenkin vanhemmilla teineillä, jotka eivät ole esimerkiksi koulusta valmistuttuaan päässeet hyvästelemään luokkatovereitaan ja opettajiaan. Heidän pitäisi siirtyä uuteen elämänvaiheeseen ilman, että saavat kunnollista päätöstä vanhalle.
Lue myös: Korona romahdutti lukiolaisten ja ammattikoululaisten hyvinvoinnin – "Iso kysymys on, kuinka paljon pahoinvointia jää piiloon"
Lapsia ja nuoria pitää auttaa nyt
Rokotusten edetessä heräävät toiveet yhteiskuntien avaamisesta ja paluusta normaaliin. Vielä ei tiedetä, toipuvatko pandemian kuormittavat nuoret traumaattisesta ajanjaksosta vai rasittavatko mielenterveysongelmat heitä jatkossakin.
Tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori ja kliininen psykologi Nicole Racine uskoo, että vaikka monien nuorten mielenterveysongelmat helpottavat, kaikkien kohdalla näin ei tapahdu. Osalla pandemia on saattanut toimia mielenterveysongelmien laukaisijana, osalla vaikeuksia on ollut jo ennen koronaa. Näillä ihmisillä voi olla edessään pitkä taistelu.
Toistaiseksi pandemiaa ei kuitenkaan ole selätetty ja nuorten mielenterveysongelmat ovat edelleen kasvussa. Onkin mahdollista, että nuorten ahdinko pahenee entisestään epävarman tulevaisuuden edessä.
Tutkijat suosittelevat, että lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluihin pitää satsata näinä vaikeina aikoina. Toimiin tulisi ryhtyä välittömästi eikä vasta pandemian päätyttyä. Mielenterveysongelmien mahdollinen kaksinkertaistuminen on tikittävä aikapommi.
– Lapset ovat kriisissä juuri nyt, tutkimuksen toinen tekijä, kliininen psykologi Sheri Madigan sanoo tiedotteessa.
Suomalaislasten ja -nuorten kuormitus korona-aikana
Suomen Mielenterveys ry:n toimeksiannosta alkuvuonna 2021 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että myös Suomessa koronakriisiin liittyvä sosiaalinen eristäytyminen on kuormittanut erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten aikuisten hyvinvointia.
Psykologi-ammattilehdessä viime lokakuussa julkaistussa artikkelissa suomalaispsykologit ilmaisivat huolensa siitä, että korona-aika syventää lasten ja nuorten hyvinvoinnin eroja. Hyvin ja huonosti voivien lasten kahtiajako on siis syventynyt, kun esimerkiksi kotiolojen merkitys on korostunut.
Suomalaislasten ja -nuorten korona-aikana kokemia ongelmia ovat esimerkiksi yksinäisyys, tuen puute, oppimisvaikeudet sekä elämänhallinnan haasteet. Korona-aika on pahentanut etenkin niiden lasten ja nuorten vointia, joiden psyykkinen tilanne on entuudestaan heikko.
Toisaalta esimerkiksi kiusatut ovat saattaneet hyötyä korona-ajan etäopiskelusta.
Korona on aiheuttanut myös itsetuhoisia ajatuksia. Videolla neuvotaan, miten tulisi toimia, jos läheinen kertoo itsemurha-ajatuksistaan.
2:02
Lue myös: Kahden lapsen äiti Ida, 27, piiloutui vuosia hymyn taakse – sai lopulta kolme tuskaista diagnoosia: "Ei tämä läheisillekään mikään helppo paketti ole"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Eurek Alert Science News Releases, JAMA Pediatrics, Psykologi-lehti, Huffington Post, Mieli ry