Satakunnassa asuva Pauliina, 26, on ensivilkaisulta kuin kuka tahansa kolmen pienen pojan äiti. Hänen toisessa raskaudessaan ei kuitenkaan ole mitään tavanomaista, vaan se on pikemminkin lääketieteellinen ihme.
Ultraääni oli järkytys.
"Kahdentunut kohtu, kohdunkaula ja emätin. Kaksosraskaus, sikiöt eri kohduissa", kuului gynekologin diagnoosi.
Erikoislääkäri pyöritteli neuvottomana päätään ja lupasi palata parin päivän päästä asiaan, kunhan ensin perehtyisi alan kirjallisuuteen. Hänen urallaan ei ollut koskaan ollut vastaavaa tilannetta – nimittäin Pauliinan kaksoiskohdussa sykki sydän molemmissa kohdun puoliskoissa. Kaksi kohtua, kaksi sikiötä.
– Pahinta oli epätietoisuus, kun ammattilaisetkaan eivät tuntuneet tietävän tilanteestani mitään, Pauliina kertaa nyt alkuraskauden tuntemuksiaan.
Myös vauvojen määrä oli Pauliinalle ja hänen miehelleen shokki, sillä perheeseen kuului jo entuudestaan yksi lapsi ja pariskunta oli päättänyt, että heidän perheensä lapsiluku olisi kaksi.
– Olimme pohtineet, että tulevalle vauvalle ei tarvitse ostaa mitään, koska esikoisen tavarat olivat jo olemassa. Myös asunnon olimme mitoittaneet kahden lapsen kanssa asumiseen sopivaksi. Nyt suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos.
Pauliina esiintyy tässä jutussa ainoastaan etunimellään yksityisyyden suojan vuoksi.
Koko raskausaika oli jännittämistä ja oman olon jatkuvaa kuulustelua.Pauliinan kotialbumi
Selitys poikkeaville kuukautisille
Poikkeuksellisen runsaista ja kivuliaista kuukautisista koko teini- sekä aikuisikänsä kärsinyt Pauliina sai kuulla kaksoiskohdustaan gynekologilta vuonna 2018. Uutinen ei tullut täytenä yllätyksenä, koska aiemmin myös hänen siskollaan oli todettu kaksoiskohtu ja lisäksi hänen äidillään on kohtuanomalia.
– Kohdun kehityshäiriöiden taustatekijöitä ei tunneta tarkasti, mutta oletetaan, että siihen vaikuttavat useiden geenien tai geenialueiden muutokset sekä ympäristötekijät, kertoo HUSin lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen.
Hänen mukaansa synnynnäisiä kohdun rakennevikoja arvioidaan olevan noin viidellä prosentilla naisista. Kohdun rakennehäiriöitä on monenlaisia, esimerkiksi väliseinä kohdussa, toisen tai molempien kohtupuoliskon puuttuminen, vajavainen kehitys tai esimerkiksi kokonaan kaksiosainen kohtu ja emätin, kuten Pauliinalla. Kokonaan kaksiosainen kohtu eli kaksoiskohtu muodostaa vain noin kahdeksan prosenttia kohdun kehityshäiriöistä.
Noin kuukauden päästä kaksoiskohdun toteamisesta Pauliina tuli raskaaksi. Silloin sikiö oli kuitenkin vain toisessa kohdun puoliskossa. Raskaus sujui hyvin, ja terve poikavauva syntyi alateitse. Myös hänen siskonsa vauva oli ainoastaan toisessa kohdunpuoliskossa, joten Pauliina ei ajatellut kahden eri kohdunpuoliskon samanaikaisen raskauden olevan edes mahdollista. Kunnes hän tuli vajaat kaksi vuotta esikoisen syntymän jälkeen uudelleen raskaaksi.
Hanna Savolainen-Peltonen ei voi kommentoida yksittäistapausta, mutta vastaa yleisellä tasolla kysymykseen kaksoiskohdusta. Hän kertoo, että luonnollinen raskaus molemmissa kaksoiskohdun kohtupuoliskoissa on hyvin harvinainen tilanne.
– Tarkkaa esiintyvyyttä väestössä ei pystytä varmuudella arvioimaan, sillä kaikkia tapauksia ei ole raportoitu kansainvälisesti. On arvioitu, että esiintyvyys voisi olla yksi miljoonasta, Savolainen-Peltonen sanoo.
Ensimmäinen tällainen tapaus on raportoitu vuonna 1927.
– Minulla ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa Suomesta. Arvioisin, että yksittäistapauksia saattaa olla, Savolainen-Peltonen kommentoi.
Kaksoiskohdun raskausennuste on Savolainen-Peltosen mukaan yleensä hyvä, mutta raskauteen liittyy suurentunut keskenmenon, tarjontavirheen, sikiön kasvunhidastuman ja ennenaikaisen synnytyksen riski. Tutkimusten mukaan ennenaikaisuuden riski on 2-3 –kertainen.
– Toisin sanoen vajaa kolmasosa on synnyttänyt ennenaikaisesti, Savolainen-Peltonen havainnollistaa.
Pauliina muistelee, että koko kaksosraskausaika oli jännittämistä ja oman olon sekä kropan kuulustelua. Lääkärin mukaan tavoitteena oli päästää raskausviikolle 24, koska sitä ennen vauvojen selviämismahdollisuudet olisivat häviävän pieniä.
– Kun tavoiteviikot olivat täynnä, saatoin hieman hengähtää helpotuksesta, Pauliina muistelee.
Pauliina kävi raskausultrassa kahden viikon välein. Se helpotti omaa oloa, kun sai tietää, että kaikki on hyvin. Viikolla 28 Pauliina määrättiin vuodelepoon ja sai kortisonipiikkejä. Raskausviikolla 32 odottava äiti joutui sairaalaan, koska hänellä oli supistuksia ja toinen kohdunkauloista oli lyhentynyt uhkaavasti.
– Saman päivän aamuna, kun pojat syntyivät, selvisi, ettei alatiesynnytys tullut kysymykseen kummankaan kohdalla. Itkin, koska en saanut kovasti toivomaani alatiesynnytystä, kuten esikoisen kanssa. Synnytys jännitti. Vaikka minulla on kova luotto Suomen terveydenhuoltoon, epätietoisuus vaivasi. Lääkäreilläkin mielipiteet synnytykseen liittyen tuntuivat vaihtuvan. Välillä jopa muutaman tunnin välein, Pauliina sanoo.
Pojat syntyivät sektiolla 9. elokuuta ja ovat Pauliinan mukaan oikein tyytyväisiä vauvoja.Pauliinan kotialbumi
Poikien kaksosuus ikuinen mysteeri?
Pojat syntyivät lopulta sektiolla 9. elokuuta 2021. Syntymäpainoa oli molemmilla lähes 2,5 kiloa.
Vauvat olivat sinivalohoidossa ja lisäksi heillä oli uniapneaa, mutta muuten he olivat tilanteeseen nähden varsin hyvävointisia.
Arki kolmen lapsen kanssa on rullannut mukavasti jo neljä kuukautta. Vauvat ovat Pauliinan mukaan perustyytyväisiä.
– Tietenkin joitain huonosti nukuttuja öitä on ollut, ja vatsavaivoja. Mutta heidän kanssaan on ollut melkeinpä helpompaa kuin esikoisen kanssa, koska hän kärsi kolme kuukautta vatsavaivoista ja häntä sai kanniskella ympäriinsä koko ajan.
Lasten isä käy töissä ja Pauliina on lasten kanssa kotona, tosin esikoinen on muutaman päivän viikosta hoidossa.
Kerran päivässä, kun kaikki kolme poikaa menevät päiväunille, Pauliinalla on hetki omaa aikaa. Silloin hän saattaa päivittää Tuplastirakkautta-nimistä Instagram-tiliään, mistä hän kokee saaneensa paljon voimaa ja vertaistukea.
– Vaikka minun tapaukseni on niin harvinainen, ettei täysin vastaavaa ole itselle tullut vastaan, olen saanut muista monikkoperheistä tukea ja positiivisia kommentteja, Pauliina kommentoi.
Yksi asia on edelleen mysteeri: ovatko samana päivänä sektiolla syntyneet pojat kaksosia, vaikka he kasvoivat eri kohduissa? Pauliinan mukaan vastaus riippuu lääkäristä.
– Itse en sano poikia kaksosiksi, vaan ehkä enemmänkin puhun heistä tuplina tai vauvoina. Jos pojat eivät olisi syntyneet sektiolla, niin he eivät olisi syntyneet samana päivänä tai välttämättä edes samalla viikolla.
Pauliina itse myös ajattelee, että ovuloi kahteen kertaan muutaman päivän välein ja että hedelmöitys olisi tapahtunut eri aikaan.
HUSin Savolainen-Peltonen on sitä mieltä, että jos naisella on kaksoiskohtu ja molemmissa kohduissa kasvaa sikiö samanaikaisesti, syntyvät lapset ovat mitä luultavimmin erimunaiset kaksoset.
– Toisin sanoen: todennäköisesti samassa kuukautiskierrossa on irronnut kaksi munasolua, jotka ovat hedelmöittyneet eri siittiöillä, Savolainen-Peltonen sanoo.
Pauliina ei toisaalta kovin paljon vaivaa päätään terminologialla, koska sillä ei ole perhearjen kannalta mitään väliä. Enemmän häntä huolettaa, palaavatko hänen kuukautisensa jälleen kivuliaina ja elämää rajoittavina, kunhan hänen kiertonsa palautuu synnytyksen jälkeen.
– Olen iloinen, että kaikki lapsemme ovat poikia. Jos tämä kaksoiskohtuisuus olisikin perinnöllistä, heidän ei tarvitsisi eri sukupuolen edustajina kärsiä järkyttävistä kuukautiskivuista. Itse olen pohtinut vaivojeni helpottamiseksi jopa kohdun, tai siis kohtujen, poistoa.
Anna Egutkina työskentelee MTV Uutisten toimittajana, jonka erikoisosaamisalue on Venäjä.
Egutkina tuotti ja juonsi myös Itä Nyt -nimistä ohjelmaa, joka käsitteli pintaa syvemmältä Ukrainan, Venäjän ja itäisen Euroopan ilmiöitä sekä ihmisiä.
Egutkinaan voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
