Naisten osallistumismahdollisuudet liikunnan ja urheilun parissa ovat lisääntyneet, mutta naisten määrä urheilun ja valmennuksen johtotehtävissä ei silti ole kasvanut.
– Jotta voimme taata kaikille yhtenäiset osallistumismahdollisuudet, on meidän osattava hyödyntää naisten ja tyttöjen kokemuksia ja innovaatiokykyä. Tämä on yksi 2000-luvun suurimmista haasteista, linjasi UNESCO:n pääjohtaja Irina Bokova 13.6.2014 Finlandia-talolla 6. naisten liikunnan ja urheilun IWG-maailmankonferenssissa.
– Vaikka maailman tasa-arvotilanne on parantunut vuosien varrella merkittävästi, ovat naiset edelleen monien päätöksentekoprosessien ulkopuolella. Tämä on ihmisoikeuskysymys, mutta myös uhka kestävälle kehitykselle. Siksi Brightonin julistus on edelleen tärkeä, Bokova sanoo.
Tyttöjen ja naisten tasa-arvon edistämiseen sitouttavan Brightonin julistuksen on allekirjoittanut 419 liikuntajärjestöä eri puolilta maailmaa. Paljon on kuitenkin tehtävää ennen kuin voidaan sanoa, että urheilussa on saavutettu tasa-arvo.
Naiset valmiita urheilun johtotehtäviin
Naisten osallistumismahdollisuudet liikunnan ja urheilun parissa ovat lisääntyneet, mutta naisten määrä urheilun ja valmennuksen johtotehtävissä ei silti ole kasvanut. Kansainvälisen Triathlonliiton puheenjohtaja Marisol Casado painottaa kuitenkin myönteisen ilmapiirin merkitystä. Hänen mukaansa liikunnan ja urheilun parissa toimivat naiset ovat valmiita ottamaan paikkansa johtotehtävissä.
Lontoon kesäolympialaisissa vuonna 2012 nais- ja miesurheilijoiden määrässä ei ollut merkittävää eroa. Sen sijaan naisvalmentajien osuus oli vain 11 prosenttia miesten osuuden ollessa 89 prosenttia. Metropolitanin yliopistosta korosti, että monessa lajissa parhaat valmentajat voivat olla naisia, mutta he eivät silti saa tasa-arvoisia mahdollisuuksia miesten kanssa.
