Brittien saunainnostus on lisääntynyt vime aikoina niin merkittävästi, että arvostettu talouslehti päätti selvittää, pitävätkö saunomiseen liittyvät terveysväittämät paikkansa. Läheskään kaikkea asiasta ei lehden mukaan vielä tiedetä.
Suomi on Britanniassa ilmestyvän The Economist-lehden mukaan maailman kiistaton saunapääkaupunki.
Sen lukujen mukaan Suomessa on yksi sauna jokaista 1,6 ihmistä kohden.
Saunakulttuuri alkaa lehden mukaan saada jalansijaa kuitenkin myös muualla: esimerkiksi Britanniassa julkisten saunojen määrä on yli kaksinkertaistunut vain viime vuoden aikana. Tiedot perustuvat brittiläisen voittoa tavoittelemattoman saunaseuran laskelmiin.
Lue myös: Saunomisen 10 terveyshyötyä – tiesitkö näistä?
Lempeä stressin lähde
Economistin siteeraamat tutkimukset ovat ymmärrettävästi pääosin suomalaisia, koska asiaa on muiden Pohjoismaiden ohessa tutkittu eniten juuri täällä. Saunatutkimusta on tehty myös esimerkiksi Saksassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Britanniassa
Suomalaistutkijoiden kanssa yhteistyötä tehneen kanadalaisen Manitoban yliopiston kardiologi Setor Kunutsor ajattelee saunaa hallitun, lempeän stressin lähteenä.
Hänen mukaansa lyhyt kuumuusjakso saa sydämen sykkimään nopeammin, verisuonet laajenemaan ja kehon hikoilemaan. Muutokset muistuttavat ripeän kävelyn vaikutuksia.
– Tavallinen 15 minuutin saunajakso saa aikaan samanlaisen sykkeen ja verenkierron vilkastumisen kuin kohtalainen liikunta, Kunutsor kommentoi lehdelle.
Hänen mukaansa nämä toistuvat "valeharjoitukset" voivat ajan myötä opettaa kehoa käsittelemään stressiä paremmin. Ne myös vähentävät tulehdusta ja suojaavat aivoja ja verisuonia.
Lue myös: Säännöllisellä saunomisella häkellyttävät terveysvaikutukset – kardiologi vertaa liikuntaan
Economistin lainaaman Itä-Suomen yliopiston havainnointitutkimuksen mukaan miehillä, jotka kävivät saunassa kaksi–kolme kertaa viikossa, oli 27 prosenttia pienempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna niihin, jotka kävivät saunassa vain kerran viikossa.
Hyöty kasvoi 50 prosenttiin miehillä, jotka saunoivat neljästä seitsemään kertaa viikossa.
Professori Jari Laukkasen johtama, noin kymmenen vuotta sitten tehty tutkimus perustui yli 2 300 keski-ikäisen suomalaismiehen tietoihin.
Myöhemmät saman ryhmän tutkimukset viittasivat siihen, että hyödyt ulottuvat sydäntä pidemmälle.
Tutkijat havaitsivat, että saunassa käyminen useammin kuin kerran viikossa liittyi lähes 80 prosenttia pienempään psykoosiriskiin, mutta myös pienempään dementiariskiin.
Lue myös: Saunomiseen rakastunut amerikkalaistutkija selvitti löylyjen terveyshyödyt – näitä tuloksia kelpaa suomalaisen lukea
Mikä ongelmana?
Economist arvioi, että ongelmana tällaisissa tutkimuksissa on se, että miehet, jotka saunovat lähes päivittäin, "ovat todennäköisesti varakkaampia ja terveempiä" kuin ne, jotka eivät sauno.
– Vaikka tutkijat ottivat huomioon iän, sosioekonomisen aseman, fyysisen aktiivisuuden ja alkoholin käytön, on silti liian aikaista tehdä vahvoja johtopäätöksiä, lehti kirjoittaa.
Eva Prescott Kööpenhaminan Bispebjergin ja Frederiksbergin yliopistollisesta sairaalasta huomauttaa, että myöskään kaikkia muita asiaan vaikuttavia tekijöitä ei ole vielä otettu huomioon.
Tutkimuksia on vielä liian vähän esimerkiksi naisista, nuorista ja ei-eurooppalaistaustaisista ihmisistä, joiden reaktiot voivat poiketa "vanhojen valkoihoisten miesten" reaktioista.
– Ei myöskään ole selvää, voidaanko suomalaisia tuloksia suoraan soveltaa muihin maihin kuten Britanniaan, jossa saunakulttuuri on harvinaisempaa, brittiläisen saunaseuran johtaja Gabrielle Reason sanoo.
Lisää löylyä! Suomalaista saunaa laulettiin Euroviisuissa maailmankartalle – vai laulettiinko? Juttu jatkuu videon alla.
11:54
Lisätutkimusta tarvitaan
Saunojen terveysvaikutusten todentamiseksi tarvitaan The Econimistin mukaan etenkin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT).
– Näissä tutkimuksissa osallistujat jaetaan satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin, jotta puolueellisuus voidaan poistaa.
Lehden mukaan myös RCT-tutkimuksia saunan käytöstä on olemassa, mutta niiden tulokset ovat toistaiseksi olleet epäselviä.
Esimerkiksi vuonna 2022 Suomessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sauna ja liikunta yhdessä paransivat verenpainetta ja sydän- ja hengityskuntoa enemmän kuin pelkkä kuntosaliharjoittelu.
Toinen RCT-tutkimus ei taas lehden mukaan löytänyt mitään positiivisia sydänterveyshyötyjä säännöllisestä saunomisesta.
– Ainoa tapa päästä asian ytimeen on tehdä lisää ja suurempia RCT-tutkimuksia, kunnes saadaan toistettavia tuloksia. Siihen asti voidaan odottaa kiivaita keskusteluja, lehti summaa.