Tasavallan presidentti Alexander Stubb on päässyt heti virkakautensa alussa suuriin neuvottelupöytiin ratkomaan muun muassa Ukrainan sotaa. Tämä oli hänen viestinsä YK:n yleiskokouksessa.
Yhteensä 33 maailman johtajaa pitää keskiviikkona kansallisen puheenvuoronsa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa New Yorkissa. Stubbin vuoro oli 18:ntena. MTV Uutiset julkaisee Stubbin puheen sanasta sanaan.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n yleiskokouksen 80. istuntokauden yleiskeskustelussa New Yorkissa 24. syyskuuta 2025
Rouva puheenjohtaja, herra pääsihteeri, arvoisat suurlähettiläät, hyvät naiset ja herrat
Ulkopolitiikka perustuu yksinkertaisimmillaan kolmeen pilariin: arvoihin, intresseihin ja valtaan.
Olen kotoisin suhteellisen pienestä maasta, Suomesta. Meidän työkalupakkimme koostuu pääasiassa arvoista ja intresseistä. Valta – niin kova kuin pehmeä – on suuremmille pelaajille suotua ylellisyyttä.
Pienemmän maan valta kumpuaa sen kyvystä tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Älykäs diplomatia antaa pienemmälle pelaajalle ainakin suhteellista vaikutusvaltaa.
YK on tästä hyvä esimerkki. Isoilla toimijoilla on valtaa turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenyyden kautta, mutta me pienemmät toimijat voimme vaikuttaa kansainvälisten suhteiden kulkuun olemalla aktiivisia diplomatian käytävillä.
Useimmissa täällä tänään pidetyissä puheissa on korostettu sitä, että maailmanjärjestys, tasapaino ja dynamiikka ovat muuttumassa, aivan kuten toisen maailmansodan jälkeen, jolloin YK perustettiin.
Kylmän sodan jälkeinen järjestys on ohi, mutta emme vielä tiedä, miltä uusi järjestys näyttää. Asioiden asettuminen uomiinsa vie ainakin viidestä kymmeneen vuotta.
Viestini tänään on suoraviivainen. Koosta riippumatta jokaisella YK:n jäsenvaltiolla on vaikutusvaltaa – mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä uusi maailmanjärjestys näyttää. On tärkeää, että me kaikki käytämme tätä valtaa viisaasti ja vastuullisesti.
Ymmärrän täysin, että intressimme eroavat toisistaan. Tähän vaikuttavat kunkin valtion maantieteellinen sijainti, historia, kehitysvaihe ja kulttuuri. Meidän kaikkien olisi kuitenkin jaettava samat perusarvot. Olemme yhdessä määritelleet niistä kaikkein keskeisempiä YK:n peruskirjassa.
Tänään haluan tehdä kaksi asiaa: analysoida, missä olemme, ja esittää ehdotukseni siitä, mitä voisimme tehdä yhdessä.
Kolme kehityskulkua
Jotta ymmärtäisimme, mitä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu, haluaisin nostaa esille kolme erilaista mutta toisiinsa liittyvää kehityskulkua.
Ensinnäkin näyttää siltä, että jännite kasvaa niiden välillä, jotka edistävät monenkeskisyyttä eli sääntöperustaista maailmanjärjestystä, ja niiden välillä, jotka puhuvat moninapaisuuden tai transaktionalisuuden kieltä.
Ymmärrän moninapaisuuteen ja transaktioihin perustuvien ulkosuhteiden houkutuksen ja perustelut.
Mutta voivatko ne ratkaista maailman suurimpia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai kestävään kehitykseen?
Nykyään monet valtiot, niin suuret kuin pienetkin, harjoittavat transaktionaalista tai multivektoraalista ulkopolitiikkaa. Niiden tavoitteena on monipuolistaa suhteitaan useisiin eri toimijoihin sen sijaan, että ne mukautuisivat yhteen blokkiin.
Tämä voi olla opportunistista. Mutta se voi myös olla perusteltua ja järkevää. Tämä riippuu niiden tekemistä käytännön valinnoista.
Transaktionaalista tai multivektoraalista ulkopolitiikkaa hallitsevat intressit. Intressit ohjaavat valtioiden käytännön valintoja, ja tämä on täysin oikeutettua.
Tällainen ulkopolitiikka perustuu realistiseen käsitykseen vallasta. Valta määrittelee rajat sille, mikä on mahdollista kullekin valtiolle.
Arvojen tulisi kuitenkin olla kaiken toimintamme perusta. Myös transaktionaalisella tai multivektoraalisella ulkopolitiikalla tulisi olla keskeisiin arvoihin nojaava perusta. Ilman arvoja ulkopolitikka ajaa itsensä umpikujaan.
Jos sivuuttaa arvot ja tavoittelee estottomasti valtaa ja etuja, joutuu lopulta kohtaamaan ne samat ongelmat, jotka olisi halunnut ohittaa.
Valtatasapainon muutos
Toiseksi valtatasapaino uudessa maailmanjärjestyksessä on siirtymässä kohti etelää ja itää. Monista maista, erityisesti Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, on tulossa tai on jo tullut, keskeisiä toimijoita uuden maailmanjärjestyksen suunnan määrittelyssä. Yksinkertaisesti sanottuna niillä on sekä kyky että valtaa vaikuttaa.
Ne ovat kasvava taloudellinen voima. Niiden väestönkasvu on vääjäämätöntä. Tämä antaa näille maille myös poliittista ja kulttuurista painoarvoa. Se tuottaa niille sekä kovaa että pehmeää valtaa. Ne käyttävät tätä etujensa ajamiseen, aivan kuten niiden kuuluukin.
Yhdistyneiden kansakuntien 193 jäsenen ei tarvitse olla samaa mieltä arvojen jokaisesta yksityiskohdasta, mutta meidän on jaettava yhteinen käsitys niiden perusteista. Niihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus, voimankäytön kieltäminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.
Nämä arvot ovat kulmakiviä sille, keitä olemme ja mitä puolustamme Yhdistyneinä kansakuntina. Laajalla kansainvälisellä yhteisöllä, sen ylivoimaisella enemmistöllä, on vahva pyrkimys pitää niistä kiinni.
Venäjällä ei ole oikeutta jatkaa hyökkäystään Ukrainaa vastaan. Israelilla ei ole oikeutta rikkoa kansainvälistä oikeutta Palestiinassa. Valtioilla ei ole oikeutta käyttää Sudanin tai Kongon alueita käydäkseen sijaissotaa omien taloudellisten tai strategisten etujensa vuoksi.
Kehotan meitä kaikkia noudattamaan tätä kansainvälisen yhteisön viestiä ja toimimaan sen mukaisesti. Sota on aina osoitus ihmiskunnan epäonnistumisesta. Se on yhteinen epäonnistumisemme perusarvojemme puolustamisessa.
20:01Katso Stubbin puhe kokonaisuudessaan.
Missä YK menee?
Kolmanneksi haluaisin sanoa muutaman sanan Yhdistyneiden kansakuntien tilasta.
YK perustettiin ylläpitämään ja edistämään rauhaa, vakautta, kehitystä ja ystävällisiä suhteita kansakuntien välillä.
Tämän saavuttaminen edellytti tasapainoa kolmen osatekijän välillä. Korkeinta valtaa edustaisi turvallisuusneuvosto.
Laajemman jäsenistön etuja soviteltaisiin yhteen yleiskokouksessa. Arvot kirjattiin peruskirjaan ja vahvistettiin kansainvälisen oikeuden säännöiksi.
Nykyään YK:lla on vaikeuksia täyttää keskeistä lupaustaan rauhan ja vakauden ylläpitämisestä. Valtiot ovat yhä useammin ottaneet vapauden rikkoa kansainvälisen oikeuden sääntöjä ja käyttää voimakeinoja muiden kansojen alueiden valtaamiseen ja muiden kansakuntien alistamiseen.
Yhdistyneet kansakunnat ei nykyisellään kuvasta riittävästi vallan tasapainon todellisuutta. Aivan liian usein YK ei kykene toimimaan foorumina, jossa sovitamme yhteen eturistiriitoja. Liian usein YK:n perustana olevia arvoja ei kunnioiteta vilpittömästi.
Me kaikki haluamme vapauden tehdä valintoja ja mahdollisuuden vaikuttaa meitä ympäröivään maailmaan. Nykyään monet maat etsivät vastauksia moninapaisuudesta tai transaktionalisuudesta. Jos YK ei onnistu tehtävässään, suuntaus voimistuu.
Haluaisin siis tiivistää arvioni kolmeen pilariin: arvoihin, intresseihin ja valtaan.
Arvomme voivat jakaa meitä. Pohjimmiltaan niiden tulisi kuitenkin yhdistää meidät keskeisimpien periaatteiden ympärille, jotka koskevat ihmisyyttä, oikeusvaltiota ja hyökkäämättömyyttä.
Intressimme poikkeavat toisistaan, ja on aivan oikein, että edistämme niitä. Valinnoillamme on kuitenkin seurauksensa. Opportunismi joutuu lopulta kohtaamaan ongelmat, jotka se yritti sivuuttaa.
Valta etsii jatkuvasti uutta tasapainoa. Meidän on sopeuduttava muutokseen. Meidän ei kuitenkaan pitäisi antaa kovan vallan nousun sokaista meitä. Oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden ja sääntöjen voima säilyy vahvana.
Taistelu Venäjän hyökkäyssodan seurauksista ei ole ohi
Hyvät naiset ja herrat
Ihmiskunnalla ei ole koskaan aiemmin ollut käytössään nykyisen kaltaisia keinoja ja innovaatioita maailman kiireellisimpien ongelmien ratkaisemiseksi.
Nykyinen suunta on kuitenkin monin tavoin väärä. Sotia on enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Maailma on yhä jakautuneempi, samoin yhteiskuntamme. Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi laahaavat jäljessä.
Eri puolilla maailmaa todistamme suunnatonta siviilien kärsimystä ja humanitaaristen periaatteiden räikeää halveksuntaa.
Minulle suomalaisena Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ei ainoastaan muistuta minua menneisyydestämme, vaan se liittyy suoraan sen maailmanosan turvallisuuteen, jossa elän.
Yhtäältä näemme hyökkäyssodan, täydellistä piittaamattomuutta siviiliväestöstä sekä pyrkimyksiä horjuttaa niitä perusperiaatteita, joille kansainvälinen järjestys rakentuu. Toisaalta näemme vapauden linnakkeen, joka puolustaa oikeuttaan olemassaoloon ja omien valintojensa tekemiseen.
Taistelu siitä, mitkä ovat tämän hyökkäyssodan laajemmat seuraukset, ei ole vielä ohi.
Viime aikoina on Yhdysvaltojen aloitteesta yritetty vakavasti löytää diplomaattista ratkaisua sotaan.
Mitä Gazassa on tehtävä?
Sotiin ei ole täydellisiä ratkaisuja. Samalla tiedämme, että kaikilla näissä asioissa tehtävillä päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia sekä Ukrainalle että sen ulkopuolelle.
Tuskin mikään voi yhdistää YK:n laajaa jäsenkuntaa vahvemmin kuin valloitussotien vastustaminen. Hyökkäystä ei saa palkita. Vakavimmat kansainväliset rikokset eivät saa jäädä rankaisematta.
Lähi-idässä Gazan siviilit kokevat valtavaa kärsimystä. Syvenevä humanitaarinen kriisi on saavuttanut sietämättömän tason ja on osoitus kansainvälisen järjestelmän epäonnistumisesta. Samaan aikaan Hamas pitää edelleen ihmisiä panttivankeinaan, ja monet ovat jo menettäneet henkensä.
Gazaan on saatava välitön tulitauko. Humanitaariselle avulle on annetta turvallinen ja esteetön pääsy perille. Panttivangit on vapautettava.
Kiitän Ranskaa ja Saudi-Arabiaa niiden ponnisteluista kahden valtion ratkaisun edistämiseksi.
Neuvottelujen on täytettävä Israelin ja Palestiinan turvallisuustarpeet. Lisäksi on turvattava palestiinalaisten itsemääräämisoikeus ja heidän oikeutettu oman valtion ja suvereniteetin tavoittelunsa. Vuonna 1967 alkaneen miehityksen on loputtava, ja kaikki rauhanprosessin viimeiset avoimet kysymykset on ratkaistava. Vastaavasti niiden maiden, jotka eivät ole tunnustaneet Israelia, on tehtävä se.
Samalla kansainvälisen yhteisön on tuettava ja vahvistettava palestiinalaishallintoa, jotta se voi hallinnoida tehokkaasti koko Palestiinan aluetta. Tämä on ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto kahden valtion ratkaisun saavuttamiseksi. Vakaa Palestiina hyödyttää merkittävästi myös Israelin turvallisuutta.
Kärsimystä ympäri maailmaa
Konfliktit raivoavat myös monissa muissa osissa maailmaa. Ne aiheuttavat valtavaa kärsimystä paikallisesti, epävakautta alueellisesti ja heijastusvaikutuksia maailmanlaajuisesti.
Erityisen julmaa väkivaltaa on nähty muun muassa Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Haitissa, Myanmarissa ja Malissa. Siviiliväestö joutuu suurilukuisena kokemaan nälänhätää ja pakenemaan asuinsijoiltaan.
Kiitän kaikkia niitä, jotka vilpittömästi jatkavat työtä rauhan hyväksi, vaikka tehtävä on äärimmäisen vaikea.
Kongon demokraattisen tasavallan itäisen alueen konfliktissa päästiin kesäkuussa rauhansopimukseen. Todellinen koe, kuten kaikkien rauhansopimusten kohdalla, on sen täytäntöönpano. Alueella on käynnissä hälyttävän suuri humanitaarinen kriisi, joka velvoittaa meidät kaikki toimimaan.
Rauhanprosessien ei tulisi olla transaktionaalisia, vaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden ohjaamia. Alueen kaikkien maiden ja toimijoiden on oltava mukana ja sitouduttava kestävän rauhan saavuttamiseen. YK:n läsnäolo ja osallistuminen ovat välttämättömiä.
Haluan myös korostaa toimittajien ratkaisevaa työtä konfliktien keskellä ja muissa vaikeissa olosuhteissa. Median jäseniin kohdistuvat hyökkäykset eivät ole hyväksyttäviä.
Median vapaus on demokratian perusta. Se on avoimen yhteiskunnan edellytys. Toimittajien kyky tehdä työtään on tärkeää meille kaikille.
YK:n on uudistuttava
Hyvät naiset ja herrat
YK:n kokoonpano heijastaa edelleen pitkälti vuoden 1945 maailmaa. Maailma on muuttunut rajusti, ja siksi myös YK:n päätöksenteko kaipaa uudistusta.
Viime vuonna tässä salissa puhuin uudistetun turvallisuusneuvoston puolesta. Neuvoston, jossa nykyisin aliedustettujen alueiden ääni vahvistuisi, kun ne saisivat pysyviä paikkoja pöydän ympärillä.
Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten määrää tulisi lisätä. Vähintään tarvitaan kaksi uutta paikkaa Aasialle, kaksi Afrikalle ja yksi Latinalaiselle Amerikalle. Yhdelläkään valtiolla ei pitäisi olla veto-oikeutta. Jos turvallisuusneuvoston jäsen rikkoo YK:n peruskirjaa, sen olisi menetettävä äänioikeutensa määräajaksi.
Mielestäni nämä muutokset YK-järjestelmän ylimmällä tasolla ovat välttämättömiä, jotta järjestön keskeinen asema kansainvälisissä suhteissa säilyy.
Samalla YK kaipaa kokonaisvaltaisempaa uudistamista. Kiitän pääsihteeriä hänen UN80-aloitteestaan. Kannustan häntä rohkeaan ja kunnianhimoiseen toimintaan.
Suomi tukee vahvasti YK:ta ja haluaa sen menestyvän. Siksi korostamme, että tarvitaan aitoa uudistusta organisaation uskottavuuden, painoarvon ja tehokkuuden lisäämiseksi. Näin varmistetaan YK:n toimintakyky.
YK:n on keskityttävä tärkeimpiin tavoitteisiinsa: sotien lopettamiseen ja estämiseen, ihmisoikeuksien suojelemiseen ja kestävän kehityksen vauhdittamiseen.
Meidän on saatava YK takaisin rauhanvälitykseen. Mikään muu järjestö ei voi tarjota vastaavaa legitimiteettiä kuin YK. Jos YK on poissa pelistä, konfliktit ratkaistaan ilman sitä, mikä ei ole yhteisen etumme mukaista. YK:ta tarvitaan sovittelijana ja jäsenvaltioiden tulee tukea sitä tässä tehtävässä.
Suomi on vahvasti mukana YK:n työssä ja haluamme jatkaa samalla linjalla. Näin ollen olemme myös ehdolla turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudeksi 2029–2030.
Jos meidät valitaan, Suomi sitoutuu olemaan periaatteellinen ja pragmaattinen rauhankumppani. Olemme periaatteellisia sitoutumisessamme kansainväliseen oikeuteen, jonka ytimessä on YK:n peruskirja. Olemme pragmaattisia etsiessämme ratkaisuja, jotka aidosti edistävät kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, ja tietoisia siitä, että edistys on usein asteittaista.
Mitä Nelson Mandela näki
Puheenvuoroni alussa sanoin, että jokaisella meistä on vaikutusvaltaa ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä uusi maailmanjärjestys näyttää.
Jokainen haluaa kyetä tekemään omat valintansa ja vaikuttaa meitä ympäröivään maailmaan.
Nelson Mandela näki totuuden ja sovinnon ainoana toivona kansoille, jotka ovat syvästi jakautuneita. Sama pätee valtioiden välisiin suhteisiin.
Meidän tulee oppia historiasta, mutta katsoa aina tulevaisuuteen, pitäen mielessä, että päätöksemme muovaavat sitä.
Kiitos.
Korjaus: Videon pääkuvaan päätyi sinne kuulumatonta tekstiä, joka on poistettu näkyvistä kello 22.00.
Jukka Auramies työskentelee MTV Uutisissa digitaalisten alustojen uutispäällikkönä sekä toimittajana.
Voit olla Auramieheen yhteydessä, jos sinulla on tarjota MTV Uutisille juttuvinkki, video tai jos sinulla on palautetta verkkojutuistamme tai videoistamme.
