Monilla menee helposti sekaisin yksi fakta kuituun ja täysjyvään liittyen.
Suomalaiset ovat leivän syöjiä, mutta niin näyttävät olevan myös ruotsalaiset, Leipätiedotuksesta kerrotaan. Emme kuitenkaan nautiskele leipää aivan samalla kuin länsinaapurimme. Nämä asiat tulivat ilmi Leipätiedotuksen ja Ruotsin Brödinstitutetin kuluttajatutkimuksista.
Suomalaisten täysjyväviljan ja leivän käyttöä selvitettiin Leipätiedotuksen kuluttajatutkimuksessa vuonna 2025. Sen toteutti Iro Research. Ruotsalaistutkimuksen teki Brödinstitutet vuonna 2024.
Suomalaisista jopa 72 prosenttia syö leipää päivittäin, kun Ruotsissa vain 55 prosenttia kansasta yltää samaan.
Leipä maistuu suomalaisille sekä aamupalalla että iltapäivällä, ja sitä saatetaan syödä myös välipalaksi. Ruotsissa leipä on pääasiassa aamupalaruoka. Suomalaiset syövät leipää ruotsalaisia useammin myös lounaalla ja päivällisellä.
Lue myös: Leipäpusseihin uusi merkintä – se kannattaa tarkistaa
Enemmän puuroa suomalaisten suuhun
Myös suhtautuminen leipään on kahden maan välillä erilainen. Kaikista ruotsalaisista 59 prosenttia ajattelee, että voileivästä voi koostaa täysipainoisen aterian, kun Suomessa tätä mieltä on vain 44 prosenttia.
Erityisesti ruotsalaisnuoret syövät leivän ateriana vähintään kaksi kertaa viikossa. He myös pitävät leipää trendikkäänä, ilmastoystävällisenä ja hintansa arvoisena. Suomalaiset nuoret aikuiset syövät leipää ennemminkin välipalana.
Suomalaiset syövät täysjyväviljansa mieluiten leipänä ja puurona. Leipä on täysjyväviljan ykköslähde myös Ruotsissa, mutta puurosta sitä saa vain neljännes.
Yleinen terveysmoka! Tiedätkö kuidun ja täysjyväviljan eron?
Leipätiedotuksen mukaan suomalaisten tietämys täysjyvän terveellisyydestä on kasvanut ja yhä useampi tunnistaa sen myönteiset vaikutukset vatsan toimintaan, verensokeritasapainoon ja painonhallintaan.
Moni kuitenkin sortuu terveysmokaan kuidun ja täysjyväviljan suhteen.
– 62 prosenttia suomalaisista ajattelee kuidun olevan sama asia kuin täysjyvävilja. Kuitua saadaan viljatuotteiden lisäksi myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Täysjyväviljaa saadaan nimensä mukaisesti vain viljatuotteista.
Leipätiedotuksen mukaan tämän tietää suomalaisista 61 prosenttia, ruotsalaisista vain 33 prosenttia.
Esimerkiksi näin voit koostaa päivän täysjyvätarpeen (90 grammaa):
Täysjyväleipä: 10–15 g/ viipale
Ateriajyvät/täysjyväpasta: 2,5 g/ dl
Täysjyväkeksi: 5 g / kpl
Mysli: 25 g/ dl
Täysjyvämurot: 20–30 g / annos
Välipalapatukka: 10 g / patukka
Puuro: 40 g / annos
Lue myös: Kaikkia leipiä ei saa pakastaa – tähän kielto perustuu
Katso myös video: Tämän asian asiantuntija tarkistaisi aina ruisleipäpaketista
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran kesäkuussa 2025.
