Suomen tavoitteena on paikka YK:n turvallisuusneuvostossa vuosille 2029–2030. Edellisen turvaneuvostokampanjan aikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi, että suhtautuminen Israeliin ja Palestiinaan voi vaikuttaa äänestyksissä.
Kun Suomi edellisen kerran istui vaihtuvana jäsenenä YK:n turvallisuusneuvostossa syksyllä 1990, oli asialistalla muun muassa voimankäytön salliminen Kuwaitiin tunkeutunutta Irakia vastaan. Tätä ennen Suomi oli ollut neuvostossa vuosina 1969–1970.
Rauhanvälitys ja ihmisoikeudet keskiössä
Maanantaina New Yorkissa avattavassa uudessa turvallisuusneuvostokampanjassa aiotaan korostaa Suomen roolia rauhanvälittäjänä ja -turvaaja sekä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien edistäjänä.
Kampanjapäällikkö Satu Suikkari-Kleven ulkoministeriöstä sanoo kuitenkin, että pelkkä menneisiin saavutuksiin nojaaminen ei riitä.
– On tärkeää, että meillä on katse tulevaisuudessa ja siinä, mitä maailma tarvitsee nyt ja lähitulevaisuudessa. On selvää, että maailma tarvitsee enemmän rauhaa.
– Meillä on enemmän konflikteja kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Sen takia Suomi jäsenenä myös panostaisi vahvasti ennaltaehkäisyyn, hän toteaa.
Kampanjapäällikön mukaan yhteydenpitoa tiivistetään varsinkin sellaisiin Afrikan maihin ja Tyynenmeren saarivaltioihin, joihin yhteydet ovat olleet ohuempia.
– Tuomme esille myös Suomen omaa tarinaa, jossa sodan hinta on kansakunnan muistissa vahvasti. Se lisää ymmärrystä siitä, miksi on niin tärkeää edistää rauhaa ja sovintoa.
Suomi ja Australia ehdolla
Juuri tällä hetkellä Suomella ei pitäisi olla huolen häivää. Länsi-Eurooppa ja muut maat on maaryhmä, jolla on kaksi vaihtuvan jäsenen maapaikkaa turvallisuusneuvostossa.
Suomi ja Australia ovat toistaiseksi ainoat ehdokkaat tuossa ryhmässä.
Uusia ehdokkaita voi kuitenkin vielä ilmaantua ja suljetussa yleisistunnon äänestyksessä voi tulla yllätyksiä. Edellisen kerran Suomi jäi rannalle turvaneuvostosta vuonna 2012.