Sukupuolten tasa-arvossa huomattava muutos – tutkija kysyy liikunnallisesta erosta: "Aiotaanko sille tehdä jotain?"

– Jouduimme viimekertaisessa raportissa toteamaan, että poljemme paikallaan. Nyt on tapahtunut selvä hyppäys vuoden 2021 tiedoista.

Lehtosen mielestä olennaista on se, että hyppäys on ollut tavoitteena. Taustalla on ollut suositus naisten 40 prosentin osuudesta liikuntajärjestöjen päätöksenteossa.

– Tämä antaa toivoa siihen, että politiikka ja valtionohjaus voivat toimia sen lisäksi, että järjestöillä itsellään on motivaatiota.

Toteamuksia vai tavoitteiden edistämistä?

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa on ollut viime vuosikymmenten keskeisiä tasa-arvon kehittämiskohteita suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa. Aiheesta on tehty tilastointia 1990-luvulta asti.

Liikunnan ja urheilun tasa-arvoa käsittelevä raportti julkaistiin nyt neljättä kertaa. Se jatkaa vuosien 2011, 2017 ja 2021 seurantaa tuoden esiin sekä edistysaskeleita että kehittämistarpeita.

Raportin teemoja ovat johtamisen ja päätöksenteon lisäksi fyysinen aktiivisuus, järjestötoimintaan osallistuminen sekä kilpa- ja huippu-urheilu. Raportti laaditaan muun muassa poliittisen päätöksenteon tueksi.

– Raportissa pyritään kuvaamaan niitä teemoja ja ilmiöitä, jotka ovat myös julkisen liikuntapolitiikan rahoituksen kohteita.

Lehtosen mukaan monella osa-alueella sukupuolten tasa-arvo tuntuu tilastoissa juuttuneen paikoilleen, mutta ei toisaalta ole mennyt huonompaankaan suuntaan. Johtamisen ja päätöksenteon kaltaista tavoitteellista edistystä ei näy esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden teemassa.

– Jos tiedämme, että jo varhaislapsuudesta asti tytöt liikkuvat poikia vähemmän, aiotaanko sille tehdä jotain? Lehtonen kysyy.

– Vai onko se asia, jonka vain toteamme vuodesta toiseen, että näin tämä on? Vähän joka kohdassa jäimme puntaroimaan tätä kysymystä, että mitkä tilastoinnit ovat toteamuksia ja mitkä tavoitteiden suuntaisesti etenemistä.

Mitä jää keskustelun ulkopuolelle?

Tasa-arvoraportin kirjoittajat muistuttavat, että tieto osittain ohjaa julkista keskustelua ja päätöksentekoa. Ilmiöt, joista ei ole seurantatietoa, voivat jäädä yleisen keskustelun ulkopuolelle.

Lehtonen nostaa tästä esimerkiksi sen, ettei tietoa urheiluseurojen johtamisesta ja päätöksenteosta ole systemaattisesti kerätty, vaikka kyse on paljon laajemmasta joukosta kuin valtakunnalliset liikuntajärjestöt.

– Mikä on sukupuolijakauma seurojen hallituksissa? Seurojen johtaminen on ihan yhtä olennaista, ellei olennaisempaakin, vaikka valtio ei suoraan seuroja kovin paljon rahoita.

Toinen esimerkki tasa-arvon kannalta olennaisesta näkökulmasta, josta Lehtosen mielestä tulisi saada lisää tilasto- ja tutkimustietoa, on valmentajat.

– Meillä ei ole luotettavasti kokonaistietoa valmentajien määrästä Suomessa tai miten he ovat kouluttautuneet ja miten koulutus jakautuu sukupuolten välille. Kun ymmärrys jää puutteelliseksi, se saattaa mielestäni vinouttaa keskustelua ja heikentää alan kehittämistä.

Vaikka keskustelu sukupuolten välisestä tasa-arvosta nojaa lakiin, Lehtosen mielestä on kiinnostavaa nähdä, pitääkö se pintansa itsenäisenä teemana liikunnassa ja urheilussa.

– Häirintäkeskustelut, korruptiot, ottelumanipulaatiot – eettiset kysymykset alkavat olla niin monisäikeisiä, että jääkö tilaa sukupuolten tasa-arvokeskustelulle?

• 13:48
  F1

  F1-paluu sinetissä: "Tarjoaa jännitystä ensimmäisestä mutkasta ruutulipulle"
• 12:40
  Liiga

  Ei vain Jokerit – Mestis-seura: Tavoittelemme liigapaikkaa
• 12:13
  MM-jääkiekko

  Suomi sai jääkiekon nuorten MM-kisat – miesten MM-hakemus sisään
• 11:58
  Tennis

  "Haluatteko jonkun kuolevan kentälle?" – Nyt tulee muutos
• 09:27
  Alppihiihto

  Lindsey Vonnista ja Mikaela Shiffrinistä levitetään rumaa huhua
• Lataa lisää