Viroon muuttanut matkaopas Elina Aro on saanut katsoa suomalaista yhteiskuntaa ja sen muuttumista sopivan välimatkan päästä.
Matkailualla toimiva Elina Aro ihailee virolaisten kykyä omaksua ja oppia uutta nopeassa tahdissa.
– Kun tulin Viroon vuonna 1995, järjestin matkoja ja kävimme tutustumassa virolaisten kanssa suomalaisiin matkailuyrittäjiin. On käsittämätöntä, että kun tehdään matkasuunnitelmaa virolaisten kanssa, niin yritysvierailuja tehdään jopa klo 23 asti illalla. Virolaiset ovat kyltymättömiä ja kykenevät ottamaan tietoa vastaan, tuumaa Elina Aro.
– Jos vastaavia matkoja järjestettiin suomaisille, he sanoisivat jo viiden aikaan iltapäivällä, että eikö olisi aika vaihtaa vapaalle.
Tekemisen meininki puuttuu
Aron mukaan Suomessa on pitkään eletty tiettyjen pelisääntöjen parissa, mutta Virossa eletään enemmän me- ja talkoohengellä.
– Virolainen sanonta on, että jos ei mitenkään onnistu, niin kyllä se jotenkin kuitenkin onnistuu. Toinen tyypillinen tilanne virolaisille on se, että kun jotain pitäisi tehdä, ollaan hetken hiljaa, katsotaan toisiaan ja sitten hoidetaan homma. ”Teemme ära”.
Aron mukaan Suomessa asiat ovat olleet liian hyvin liian kauan, ja samalla maasta on hävinnyt tekemisen meininki. Aro kritisoi myös suomalaista tuhokapitalismia, jossa kannattaviakin yrityksiä ajetaan alas osakkeenomistajien voiton takaamiseksi.
– Se tuntuu tosi vieraalta. Tulen suomalaisesta yrittäjäperheestä, jossa ympäristön hyvinvointi oli ensisijainen, osakkeenomistajien palkanmaksua tärkeämpää.
– En ollut ihmeissäni perussuomalaisten vaalivoitosta. Tuhokapitalismin seuraukset ovat nähtävissä huostaan otettujen lasten määrästä, Helsingin AA-ryhmiin hakeutuneiden nuorten määrästä tai siitä että Suomessa on pahoinvointiongelmia. On turha yrittää ratkaista ongelmia syöttämällä lääkkeitä.
Suomi pahoinvoinnin edelläkävijä?
– Päättäjät tykkäävät, että kreikkalaisten tukeminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi vanhusten kunnianarvoinen hoitaminen. Tällaisia tulee ajatelleeksi, kun on ollut pitkään pois Suomesta. Suosittelisinkin parlamentaarikoille oleskelua muualla, niin ehkäpä ajattelutavat hieman muuttuisivat.
Aron mukaan Suomessa ollaan pahoinvoinnissa edellä verrattuna Viroon.
– Sanoisin, että suomalainen pahoinvointi on yhteiskunnan rakenteellista, hyvinvoinnin tuomaa pahoinvointia. Täällä (Virossa) ei ole vielä edes kunnolla noustu jaloilleen, mutta valitettavasti täälläkin alkaa tulla esille, että hyvinvointi tuottaa pahoinvointia.
Virolaiset hengittävät kulttuuria
Aron mukaan erityistä Virossa on myös sen ainutlaatuinen kulttuuri. Virolaiselle kulttuuri on ilma, jota hengitetään.
– Kulttuuri näkyy Virossa siinä, että joka kaupungissa on laululavoja, ja tapahtumiin osallistuvat myös nuoret, koko kylä. Suomessa ihminen katsoo kulttuuria ulkopuolelta ja piipahtaa kulttuurissa.
Suomessa kulutetaan kulttuuria, Virossa hengitetään ja eletään sitä. Virolaiset ovat selvinneet läpi vaikeiden aikojen tukeutumalla omaan kulttuuriinsa.
Aron mukaan Viro on yhteiskuntana inhimillisempi ja ihmisystävällisempi kuin Suomi.
– Se on asia, jonka olen huomannut meidän asiakkaissamme. Vaikka he viettäisivät kaupungissa vain kolme päivää, he sanovat usein, että on paras loma minkä he ovat ikinä kokeneet.
– Se ei voi johtua matkanjärjestäjistä tai hotelleista, koska ne ovat kaikkialla samanlaisia. Luultavasti se on hyväksynnän ilmapiiri. Virolaiset kunnioittavat toisiaan, ja se huokuu täällä vahvasti. Toisille annetaan tilaa kadulla, annetaan tuoli alle, ja tulee tunne, että on ihmisenä arvostettu.
– Se on se, mitä ihminen vie kotiin. Se kokemus, että heitä kohdellaan arvokkaasti.
Kuvat: Lehtikuva, Elina Aro, Jyrki Ojapelto
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer
Uskomattomia salakuljetusyrityksiä – apinoita alushousuissa ja 75 käärmettä rintaliiveissä
Suomalaisnainen etsi onnea maailmalta ja löysi sen naapurimaasta
Tällainen on kulttuurikaupunki Tartto
Jyrki joutui luopumaan papin urastaan naisen vuoksi
Yhä useampi suomalaisopiskelija suorittaa tutkintonsa Virossa – Tässä syy!
Suomeen virtaa yhä enemmän ulkomaalaisia lääkäreitä
Ulkomaalaisten lääkäreiden kielitaitoa ei välttämättä tarkisteta Suomessa ollenkaan