Korpilahden Vaarunvuorille piti nousta säätövoimala, jonka teho vastaisi ydinvoimalaa. Ympäristönsuojelu pisti hankkeelle kuitenkin päätepisteen.
Pumppuvoimalaitos on yleisesti energiahuippujen tasaukseen käytetty tapa hyödyntää vesienergiaa. Maailman johtavia pumppuvoimalamaita ovat Yhdysvallat ja Kiina.
Kirjoitushetkellä maailman suurin pumppuvoimala on Virginian osavaltiossa USA:ssa sijaitseva Bathin pumppuvoimala. ”Maailman suurimman sähkövaraston” teho on 3 000 megawattia.
Suomessa pumppuvoimalan rakentaminen säätövoimatarvetta varten on viimeksi ollut puheenaiheena, kun Pyhäsalmen kaivoksen syvyyksiin syntyneiden kalliokuilujen jatkohyödyntämistä säätövoiman ala-altaina harkittiin.
Lue myös: Vuoden viimeiset päivät antavat huippuedullista sähköä – "Menemme kovaa vauhtia kohti viiden sentin hintoja"
Pumppuvoimalaa kaavailtiin Jyväskylän eteläpuolelle
Ensimmäistä pumppuvoimalaa tänne suunniteltiin jo 1970–luvulla.
Vaikka Suomessa ei ole satojen metrien luontaisia korkeuseroja vesimassojen potentiaalienergian hyödyntämiseksi, silloinen Imatran Voima eli nykyinen Fortum oli löytänyt mielestään sopivan paikan.
Säätövoimaa tuottava pumppuvoimala piti rakentaa Jyväskylän eteläpuolella Korpilahdella Päijänteen itärannalla kohoaville Vaarunvuorille.
Korkeuseroa Päijänteen ja yläaltaan olisi ollut yli 100 metriä. Yläaltaan pinta olisi ollut korkeimmillaan 195 metriä merenpinnan yläpuolella.
Tavoitteena oli 500 megawatin voimala, eli teho olisi ollut samaa luokkaa kuin Loviisan ydinvoimalan yhden yksikön 440 megawattia.
– Hanketta lähdettiin kehittämään, koska Loviisaan oli valmistumassa perusenergiaa tuottava ydinvoimalaitos, kertoo varsinaisen suunnittelun alkuvaiheessa vuonna 1975 mukana ollut .
