Meri- ja lentorahtiliikenne on jo suurissa vaikeuksissa Iranin sodan takia. Jos sota pitkittyy, edessä voi olla kansainvälinen taantuma, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Todetaan aluksi, että sodan talousvaikutuksista puhuminen on toissijaista, kun ajatellaan viattomien siviilien kärsimyksiä Lähi-idässä. Ja toki myös Ukrainassa.
Hormuzinsalmen sulku uhkaa kuitenkin vaikuttaa myös suomalaisten talouteen, joten muutama huomio on paikallaan, vaikka tässä kirjoituksessa ollaan kylmän itsekkäästi lähellä omaa napaa.
Kuten viime aikojen uutisissa on moneen kertaan todettu, öljyn hinta nousee ja samalla öljystä jalostetut tuotteet, kuten bensiini ja muovi, kallistuvat. Tankkeri- ja muu laivaliikenne ei kulje Hormuzinsalmesta, kun on riski Iranin hyökkäyksistä laivoja vastaan.
Maakaasun kallistuminen vaikuttaa puolestaan esimerkiksi lannoitteiden hintaan, joten myös ruuan hinnassa on nousupaineita.
Ongelmia aiheutuu erityisesti siitä, että logistiikkaketjut ja Persianlahden alueen öljyteollisuus häiriintyvät näillä näkymin pitkäksi aikaa.
Öljynjalostamoja on jouduttu sulkemaan ilmaiskujen tai varastojen täyttymisen takia. Kun tankkerit eivät kulje, uutta tuotantoa ei saada mahtumaan minnekään.
Jalostamojen ja muiden tuotantolaitosten ylösajo kestää aikansa sen jälkeen, jos ja kun rauha saadaan aikaan. Myös rahtiliikenteellä ja sen kustannuksilla voi kestää kuukausia palautua.
Halpa bensa lienee muisto vain pitkäksi aikaa, jos se nyt halpaa on vähään aikaan edes ollut.
Lue myös: Stubb kommentoi Hormuzinsalmen turvaamista: Suomen mahdollinen panos hyvin minimaalinen
Neljän päivän työviikkoja otettu käyttöön
Rahtilaivoille ongelmia aiheutuu myös siitä, että polttoaineesta syntyy paikoin pulaa. Öljykriisi osuu Aasiaan pahemmin kuin Eurooppaan, koska Persianlahdelta viedään öljyä erityisesti Aasiaan.
Kaikista Aasian satamista ei ehkä riitä kaikille laivoille polttoainetta, jos kriisi pitkittyy.
Joissakin maissa säännöstellään jo autoilua. Pakistan ja Sri Lanka ovat siirtyneet neljän päivän työviikkoon julkisella sektorilla, jotta polttoaineita säästyy.
Samalla kuljetusreitit pitkittyvät. Suezin kanavaa Egyptissä eivät kaikki varustamot ole käyttäneet edes ennen Iranin sotaa. Panaman kanavakin on ollut viime vuosina kuivuuden takia ajoittain poissa käytöstä.
Afrikan ja Etelä-Amerikan kiertäminen kuluttaa aikaa ja dieseliä.
Lentorahdin osalta suuri osa Lähi-idän ilmatilasta on nyt liian riskialtista ja länsimaiset lentoyhtiöt eivät käytä Venäjän ilmatilaa. Myös kerosiinin osalta hinnat nousevat.
Kun kuljetuskustannukset kallistuvat, lähes kaikkien tavaroiden hinnat nousevat. Globaalissa taloudessa kriisit osuvat kaikkiin.
Tästä seuraa puolestaan inflaatiota, jota saatetaan joutua hillitsemään ohjauskorkojen nostamisella. Asuntovelallisilla on syytä pieneen jännitykseen tänä vuonna.
Kuinka pitkään soditaan?
Jos sota Iranissa ja sen lähialueilla loppuu nopeasti, talous voi toipua öljyshokista vielä vuoden 2026 aikana.
Paljon riippuu siitä, milloin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump katsoo voivansa lopettaa sotatoimet? Ja miten Iran pakotetaan avaamaan Hormuzinsalmen?
Sodan nopean loppumisen puolesta puhuu se, että sodan alkuvaiheessa yhdysvaltalaiset arviot puhuivat 4-5 viikon sotimisesta. Maalis-huhtikuun vaihteessa tämä aikaraja alkaa olla täynnä. Tosin aikarajoja ei ole enää tuoreissa lausunnoissa määritelty.
Presidentti Trump seurannee lisäksi tarkasti, minkälaisia talousvaikutuksia sodalla on Yhdysvalloissa. Pitkään sotaan tuskin on varaa, jos kansa närkästyy bensapumpuilla ja ruokakaupassa.
Jos sota kuitenkin pitkittyy, uhkana on kansainvälinen taloustaantuma ja pahentuva inflaatio. Suomi ei ole toipunut vielä edellisestä taantumasta.
Pysyviä muutoksia tulossa
Käynnissä oleva öljykriisi aiheuttaa todennäköisesti joitakin pysyviä muutoksia talousjärjestelmään.
Ilmastonmuutoksen lisäksi nyt myös huoltovarmuus puoltaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön ja vihreän siirtymän vauhdittamista.
Tuskin kukaan haluaa olla Lähi-idän öljyn ja maakaasun armoilla energiapolitiikassa.
Uusiutuvaan dieseliin ja uusiutuvaan SAF-lenttopolttoaineeseen nojaava suomalainen Neste onkin ollut pörssissä nousukiidossa Iranin sodan aikana. Jätteistä ja tähteistä syntyville polttoaineille ennakoidaan nyt entistä parempia näkymiä.
Energiamurros on myös monen muun suomalaisyrityksen vahvaa alaa, joten talouskasvua lienee luvassa sitten joskus, kunhan sodan kauhut loppuvat.
Analyysi pohjautuu osin Keskuskauppakamarin järjestämään webinaariin, jossa Iranin sodan vaikutuksista puhuivat Tallinnan yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen, Kuehne+Nagel Finlandin toimitusjohtaja Hanna Korvenpää, Finnair Cargon johtaja Gabriela Hiitola sekä ulkoministeriön Lähi-idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen.